Kymmenen vuoden passini vanheni viime vuoden lopussa. Samalla tuli ajankohtaiseksi passin uusiminen. Siitä kun viime kerran sain passin oli kulut siis jo vuosikymmen ja tänä aikana moni passin hakemiseen ja uusimiseen liittyvä asia oli kehittynyt aimo harppauksen. Matkustusasiakirjan uusinta onnistuu nykyään netissä ilman, että tarvitsee käydä entiseen tapaan poliisilaitoksella. Niinpä sitten minäkin käynnistin uusimisprosessin ja läksin anomaan uutta passia vanhuuttaan ikääntyneen punakantisen tilalle. Aivan ensimmäiseksi hankin uudet passikuvat, sillä ne eivät saaneet olla puolta vuotta vanhempia. Valokuvaamoksi valitsin suhteellisen edullisen Fotoyks-kuvaamon Mannerheimintiellä. Varmasti niitä olisi löytynyt vieläkin halvempia filmaajia, jotka olisivat ottaneet kuvat muutamalla eurolla, mutta tämän puodin sopiva sijainti keskikaupungilla voitti mukavuudellaan kitupiikin. Fotoyks myös toimitti uudet kuvat sähköisesti suoraan poliisille, joten passikuvat odottivat jo valmiina, kun myöhemmin samana iltana ryhdyin laatimaan sähköistä hakemusta poliisin sivustolla.

Kymmenessä vuodessa moni asia oli siis muuttunut. Yksi iso muutos oli sormenjälkien antaminen poliisille. Tätä proseduuria ei ollut viime kerralla, joten tällä erää jouduin kuin jouduinkin asioimaan poliisin asiointipisteessä. Tätä varten varasin ajan ja sainkin sellaisen heti seuraavaksi päiväksi. Pahaksi onnekseni olin varannut ja ostanut teatterilipun iltapäivänäytökseen, enkä siis päässyt poliisin varausjärjestelmän ehdottamaan aikaan. Sain uuden ajan kuukauden päähän, mutta minulla ei ollut kiirettä, joten ehdotettu aika sai vain kelvata. Viikot kuluivat sittenkin todella nopeasti ja koitti päivä vierailla viranomaisen tiskillä. Saavuin hyvissä ajoin Pasilan poliisitalolle ja odottelin vuoroani noin kymmenisen minuuttia, kunnes nimeni huudettiin avoimelle luukulle. Todistin henkilöllisyyteni vanhalla passilla ja annoin sormenjäljet. Koko toimitus oli ohi muutamassa minuutissa. Jäin odottelemaan päätöstä passin uusinnasta ja viikon kuluttua sain kännykkääni tekstiviestin poliisilta. Passini oli uusittu ja se oli noudettavissa lähimmältä R-kioskilta. Sain samoihin aikoihin myös sähköpostiin samansisältöisen viestin.

Kioskilla uuden passin noutaminen sujui mutkattomasti. Kallisarvoiset asiakirjat olivat aikaviivesuojatussa kassakaapissa, ja jouduin odottamaan viisi minuuttia ennen kuin kaapin ovi avautui. Kioskinpitäjän vikkelät sormet näppäilivät tietoja kassapäätteeseen ja passikuoressa olleen viivakoodin nopea vilautus lukijalaitteen alla viimeistelivät toimituksen. Vanhasta passista oli vielä kerran hyötyä, sillä se sai viimeisen kerran todistaa henkilöllisyyteni. Uusi matkustusasiakirja saisi tästä eteenpäin hoitaa tätä vaativaa virkaa. Kotona sitten avasin kuoren ja tarkistin, että kaikki tiedot olivat oikein ja seuraavaksi katsoin, miten hirvi askeltaa. Tavanomaista hieman pitkähköksi venähtänyt uusimisprojekti päättyi onnistuneesti ja kaikki sujui kuten Strömsössä ikään.