Perinteisen kirjepostin lähettäminen on muuttunut yhä harvinaisemmaksi. Sain tänään kokea, miten postin rajut rakennemuutokset ovat koetelleet asiakaspalvelua viime vuosina. Lähipostini lopetti toimintansa jo aikoja sitten ja seuraavaksi lähin postikonttori siirtyi taipaleiden päähän, vaikka yhä edelleen sijaitseekin Helsingissä. Matkaa uuteen postitoimistoon kertyy kuitenkin entistä enemmän ja esimerkiksi jalkapatikalla konttoriin menee aikaa vajaa puoli tuntia suuntaansa. Posti on ulkoistanut onneksi toimintojaan naapurin R-kioskiin, tosin vaihtelevalla menestyksellä.

Tänään jouduin kohtaamaan harvinaisen tehtävän. Lähetin nimittäin kirjepostia, joka oli ihan painettu paperille ja suljettu kirjekuoreen. Jostakin piironginlaatikkoni pohjalta löysin vanhoja postimerkkejä, mutta niiden arvo ei enää riittänyt alati kohonneiden postimaksujen kattamiseen. Postimaksusta jäi uupumaan kahdenkymmenen sentin verran. Läksin myöhemmin iltapäivällä ostamaan puuttuvaa arvo-osuutta. Ensin ajattelin körötellä bussilla tuttuun postikonttoriini, mutta matkalla laiskuus ja mukavuudenhalu iski niin, että nousinkin onnikasta vanhaan tapaan kotipysäkilläni. Ajattelin hoitaa postiasiat läheisessä R-kiskassa. Kaukaa jo näin postin mainoskyltin sulassa sovussa kioskiketjun oman brändivalomainoksen päällä, joten suunta ainakin oli oikea. Ulko-ovi oli auki ja oikein säpissä kynnyskiveen poratussa rautatapissa. Tuulikaapin ja myymälän erottaneet väliovet oli poistettu ja karmeihin oli jäänyt vain muisto saranoista.

Kioskissa oli kirjaimellisesti kuvattuna jono ulko-ovelle asti. Pääsin nimittäin juuri ja juuri sisäpuolelle tuulikaappiin värjöttelemään, kun toistakymmentä asiakasta jonotti peräseinällä sijainneelle myyntitiskille. Pienessä kioskissa ahersi yksi myyjä, mikä selitti pitkän jonon, joka liikkui tuskastuttavan hitaasti jos lainkaan. Toisella kassakoneella seisoi kyllä toinenkin myyjä, mutta hän puhui parhaillaan puhelimessa. Vierestäni porhalsi lisää asiakkaita myyntisalin puolelle. Joku suuntasi suoraan peliautomaateille, kun taas toiset jäivät hyllyjen väliin tai täyttämään lottokuponkia. Joku taakseni ilmestynyt asiakaskandidaatti kääntyi kannoillaan pitkän jonon nähtyään, enkä lainkaan ihmetellyt hänen pikaista päätöstään. Pian alkoi palvelu myös toisella kassalla. Reipas myyjä kehotti seuraavaa pitkässä jonossa ollutta eteensä.