Syyssäät ovat arvaamattomat. Vettä saattaa ropsahtaa hetken aikaa kuin tropiikissa ja välillä taas paistaa aurinko. Joku viisas meteorologi onkin todennut, että paras sääennuste on eilinen. Olen muutaman kerran seurannut sääennustelähetystä ja pannut merkille, miten paljon lähetysaikaa meteorologit käyttävät kuluneen päivän sään selittämiseen. Varsinaiseen ennusteeseen ei tunnuta panostavan samalla tarmokkuudella, mikä toisaalta on täysin ymmärrettävää. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Mutta ketäpä nyt enää kiinnostaa menneet kelit? Käväisin eilen Turussa ja seurasin mielenkiinnolla koko alkuviikon lauantain sääennustetta Varsinais-Suomen suunnalla. Aluksi ennuste lupaili kaunista aurinkoista syyspäivää, mutta mitä pidemmälle viikkoa päästiin, sitä sateisemmaksi ennuste muuttui. Varustauduin jo etukäteen märkään vierailuun, mutta yllätyksekseni Turussa melkein paistoi aurinko tai ainakin sää oli poutainen ja lämmin.

Toista olikin sitten tänään sunnuntaina. Helsingissä vettä on satanut käytännössä koko päivän, vaikka ennuste hieman lupaili puolipilvistä ja ajoittain aurinkoista keliä. Ennuste ei onnistunut tällä erää ja taivas on pysynyt tasaisen harmaana koko päivän. Ulos ei ole juuri tehnyt mieli, eikä siellä juuri ketään päivällä käyskennellytkään, kun sitten lopulta piipahdin sateenvarjoineni ulkona. Tähän vuodenaikaan sateenvarjot ja kumisaappaat ovat vakiovarusteet, joten sääennusteista ei juurikaan ole apua.