Ohjelmistojen uusjako

Globalisaatio kutistaa maailmaa kaikilla aloilla. Tietotekniikassa ilmiö on esittäytynyt viime vuosien aikana suurilla yrityskaupoilla. Fuusioita toki syntyy jatkuvasti, mutta nimekkäiden ohjelmistotuotteiden siirtyminen yhä harvempiin käsiin on alkanut herättää keskustelua ja synnyttänyt aivan näinä päivinä myös tekoja. Avoimeen lähdekoodiin pohjautuvien ohjelmistojen pakka on mennyt hiljattain joiltain osin uusiksi, kun Oracle osti yrityskaupalla Sun Microsystems -yhtiön alkuvuodesta. Samalla siirtyivät Sunin aiemmin hankkimat OpenOffice-toimistosovellukset ja MySQL-tietokanta Oraclen hallintaan. Vasta nyt monet ovat heränneet huomaamaan, miten monen ohjelmistotuotteen vartijana Sun oikeastaan oli, sillä myös Java eli yksi maailman käytetyimmistä ohjelmointikielistä siirtyi niin ikään Oraclen määräysvallan alle. Tästä puolestaan seurasi avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän Androidin haasteet, sillä Java on yksi sen kulmakivistä.

MySQL-tietokannan siirtymistä yhä harvempien hallintaan on murehdittu pitkin vuotta. Tuotteen luojat ja koko brändin perustajat ovat harmitelleet tietokantansa siirtymistä Oraclelle ja epäilleet koko tuotteen elinkaaren päättyvän. Sivusta asioita seuraava tosin haluaisi muistuttaa, että omistajat myivät tuotoksensa aikoinaan Sunille. Tietokannan siirtyminen Oraclelle on siis vain seuraus asioiden kehittymisestä. Ilkeämieliset ovat moittineet alkuperäisiä omistajia ahneudesta. Ehkäpä tuolloin raha puhui, kuten amerikkalaiset sen ilmaisevat. Seuraavaksi on ollut vuorossa ilmainen toimistosovelluspaketti OpenOffice. Tänään osa sen kehittäjistä irtautui Oraclesta tavoitteenaan perustaa uusi säätiö hallinnoimaan vastaavanlaisen sovelluspaketin kehitystä jatkossa. Uusi projekti on nimetty LibreOffice-nimiseksi, ja sen on tarkoitus tarjota edelleen samat sovellukset kaupallisista intresseistä riippumattomasti.

Katumiset ja muutokset ohjelmistoalalla heijastavat globalisaation kehitystä. Maailman markkinat alkavat käydä pieniksi ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, ohjelmistomarkkinoilla näyttäisi olevan merkkejä saturaatiopisteen saavuttamisesta. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä ja alalla on yhä tilaa yllin kyllin. Nykyiset käytössämme olevat mikrotietokoneohjelmistot eivät ole juurikaan muuttuneet sitten graafisen käyttöliittymän esiinmarssin. Tätä ennen toimistosovellukset olivat merkkipohjaisia, mutta saatuaan graafisen käyttöliittymän ei varsinaisia toiminnallisia innovaatioita ole juurikaan tuotu markkinoille viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Jo kymmenen vuotta sitten povattiin nykyisten sovellusten poistuvan nopeasti markkinoilta, kun nettisovellukset syrjäyttävät ne. Netissä toimivat toimistosovellukset eivät ole kuitenkaan vielä kypsiä tähän, vaikka ne ovatkin kehittyneet harppauksittain muutaman viime vuoden aikana. Kehitys tosin on vain yrittänyt vasta saavuttaa nykyisten toimisto-ohjelmien tason, joten yhä on odotettavissa varsinaiset käyttäjäystävällisyyden vallankumoukset. Ohjelmistojen globalisaatio tuskin jää tähän, sillä kaikessa kehittelytyössä tarvitaan innostuksen ja vapaaehtoistyön lisäksi jossakin vaiheessa myös rahaa ja juuri raha (tai sen puute) saa vannoutuneimmankin avoimen lähdekoodiaatteen kannattajan harkitsemaan tulevaisuuttaan uudemman kerran. Ohjelmistokehityksen elinkaari ei ole siis lähelläkään päättymistään vaan paremminkin päinvastoin. Emme ole nähneet vielä mitään.

Julkaistu tiistaina 28.9.2010 klo 17:53 avainsanoilla ohjelmistot ja OpenOffice.

Edellinen
Backstage-näyttely
Seuraava
Mark Twain -juhlavuosi
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä