Internet saa lisää ikää vuosi vuodelta. Netin sisältö sen sijaan pysyy jatkuvasti raikkaana ja nykyaikaisena. Uusia ominaisuuksia ilmestyy nettisivuille kaiken aikaa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Web 2.0, joka on löyhä kokoelma itse asiassa jo aikoja sitten esiteltyjä tekniikoita. Puhuttaessa webin kakkosversiosta kyseessä lienee paremminkin markkinointikikka, jolla halutaan osoittaa oman sivuston edistyksellisyyttä ja ajan hermolla pysymistä. Uudet ominaisuudet eivät kuitenkaan tule sivuille aivan ilmaiseksi. Vaikka nykyään kaikki itseään kunnioittavat ohjelmoijat kirjoittavatkin minimalistista ja puritaanista HTML tai XHTML-koodia käyttämällä CSS-tyylisivuja, kaikki selaimet eivät vieläkään kykene täysin toistamaan sivua koodaajan tarkoittamalla tavalla. Erityisiä ongelmia näyttää alati olevan juuri tyylisivun tulkkauksessa ja sivun rakentamisessa annettujen koodien mukaisesti.

Onneksi asiat ovat näinä aikoina huomattavasti paremmassa tilassa kuin vaikkapa vain reilut viisi - kuusi vuotta sitten. Tuolloin ns. selainsota kävi kuumimmillaan. Netscape, Mozilla ja tietysti Internet Explorer olivat tukkanuottasilla suosituimman selaimen asemasta. Enää varteenotettavia pelureita on vain kaksi. Netscape on lähes tyystin kadonnut markkinoilta, joita nyt hallitsevat 51 %:n osuudella Internet Explorer ja 41 %:n osuudella Firefox. Lopusta kahdeksasta prosentista vastaa joukko erinäisiä selaimia, joista näkyvimmin erottuu Opera 4,5 %:n osuudellaan. Hyvänä nelosena on Safari noin 2 %:n käyttäjäuskollisuudella. Nämä osuudet on saatu blogini kävijöiden selaintilastosta viimeisen kuukauden aikana. Palatakseni selainten kykyyn rakentaa sivut suunnitellulla tavalla voin todeta, että asiat ovat tässä suhteessa todellakin paremmin kuin ennen vanhaan.

Selainsodan yksi lieveilmiö oli yhteensopimattomuus. Kullakin selainvalmistajalla oli omat tapansa tulkita sinänsä lähes standardin asemaan nostettua HTML-suositusta. Lisäksi selaimissa tunnettiin koko joukko omia HTML-laajennuksia, joita eivät tietenkään muut selaimet osanneet toistaa vastaavalla tavalla. Nykyaikaiset webbiohjelmoijat sen sijaan kunnioittavat suosituksia hyvinkin pikkutarkasti ja orjallisesti. Oikeastaan täydellisen tiukan (strict) HTML-koodin hallinta on kunnia-asia, ja sillä halutaan samalla osoittaa oman ammattitaidon korkea taso. Tässä mielessä kehitys on mennyt oikeaan ja erittäin suositeltavaan suuntaan. Tämä on pakottanut selainvalmistajat keskittymään olennaiseen eli oman tuotteensa ominaisuuksien korostamiseen eikä kolmannen osapuolen määrittelemän suosituksen tulkitsemiseen. Suositusta kun voi tulkita vain yhdellä tavalla eli sillä oikealla tavalla. Toisinaan kuitenkin joutuu törmäämään tilanteeseen, että melko tuorekin selain epäonnistuu sivun esittämisessä.

Explorerin 6-versiossa on vielä ongelmia tyylisivujen täydellisessä toistamisessa. Selaimesta on toki saatavana jo uudempikin 7-versio, jossa ongelmat on suurimmalta osaltaan jo korjattu. Kuutosversion osuus on kuitenkin yhä 41 %, joten sivujen toimivuus on melko tärkeää myös tällä versiolla. Jotta voisi varmistua sivujensa toimivuudesta eri selainversiolla, pitäisi sivut testata kymmenillä selaimilla. Tähän ei ole aikaa eikä oikeastaan mahdollisuuksiakaan ja siksi ohjelmoijat luottavat mieluummin yhteisesti sovittuun suositukseen kuin alkavat virittää koodia eri selaimille sopiviksi. Mikäli kuitenkin haluaa testailla sivujaan erittäin vanhojen selainten kanssa, voi nettiselainten historiaan päästä käsiksi aivan kirjaimellisesti.

Mainio Deja Vu on toteuttanut erinomaisen emulaattorin, joka simuloi entisaikojen selaimia. Listalta löytyvät menneiden aikojen NCSA Mosaic, Netscape Navigator ja vanhat Internet Explorer -versiot. Parasta emulaattorissa on, ettei sitä tarvitse asentaa omalle koneelleen, vaan historian havinaa voi kokeilla linjoja pitkin. Toisaalta aivan näin vanhoja selaimia tuskin kenelläkään enää on koneissaan, joten näiden testaaminen voi olla turhaa. Suosittelenkin suositusten tiukkaa noudattamista jatkossakin. Kompromissejakaan ei tarvitse tehdä, jos pitää koodinsa yksinkertaisena. Tässäkin suhteessa kannattaisi taitojaan pyrkiä esittelemään muilla keinoilla kuin koodin kikkailulla.