Neljä skotlantilaista tanssia

Brittimusiikki on tunnetusti monipuolista, viihdyttävää ja vakavaa. Ensimmäisenä mieleen juolahtavat tietysti brittipopin suuret nimet takavuosikymmeniltä, mutta sateiden saarilla osataan säveltää myös erinomaista klassista musiikkia. Malcolm Arnold (1921-2006) on yksi tunnetuimmista nykyajan säveltäjistä, jonka tuotanto on laaja ulottuen sinfonioista viihdemusiikkiin. Hänen tärkeimpiä teoksiaan ovat neljänkymmenen vuoden aikana syntyneet yhdeksän sinfoniaa, orkesteriteokset, oopperat, kamarimusiikki, tanssit sekä monet elokuvasävellykset, joista mainittavin lienee musiikki elokuvaan Kwai-joen silta (1957).

Malcolm Arnold
Kuva
The Malcolm Arnold Website

Malcolm Arnold syntyi Northhamptonissa, Englannissa viisilapsiseen suutarin perheeseen. Hän sai ensi kosketuksen musiikkiin jo hyvin nuorena kiinnostuttuaan luovasta vapaasta jazzista. Harrastus alkoi trumpetin soitolla ja muuttui hiljalleen leipätyöksi ja vakavaksi säveltämiseksi. Arnold kiinnitettiin Lontoon Filharmonisen orkesterin toiseksi trumpetinsoittajaksi vuonna 1941 ja muutamaa vuotta myöhemmin pesti vaihtui trumpetin ensisoittajaksi. Sävellystyö alkoi samoihin aikoihin ja ylsi aina hänen kuolemaansa asti. Teini-iän kapinallisuus jatkui eräällä tavalla vielä myöhemmällä iällä, sillä Arnold tunnettiin maineestaan epämiellyttävänä henkilönä ja säännöllisenä alkoholin käyttäjänä. Kyseenalaista mainetta lisäsivät vielä hänen monet epämääräiset seksisuhteensa. Sairastettuaan pitkään muun muassa alkoholismista ja masennuksesta, Malcolm Arnold kuoli vuonna 2006 saatuaan juuri sitä ennen valmiiksi viimeisen työnsä Kolme muskettisoturia -baletin.

Neljä skotlantilaista tanssia, opus 59, on Malcolm Arnoldin vuonna 1957 säveltämä kevyt musiikkiteos. Tanssit pohjautuvat vanhaan skotlantilaisiin kansanmusiikkiin ja ovat monimuotoisuudessaan täynnä musiikillisia yllätyksiä. Teos syntyi aikoinaan Ison-Britannian yleisradioyhtiön kevyen klassisen musiikin festivaalille, jossa ovat esiintyneet monet tunnetut brittisäveltäjät. Tanssit pyrkivät tavoittelemaan skotlantilaista musiikkimaailmaa imitoimalla säkkipillejä ja tarjoamalla napakoita tahteja. Neljän tanssin sarjasta erityisen mieleenpainuva on jylhä ja kaunis kolmas tanssi Allegretto, jonka voisi hyvin kuvitella jonkun elokuvan taustamusiikiksi. Mestarillinen musiikki vangitsee kuulijansa ensi kuulemalla ja samaa tahtoisi kuunnella lisää. Onneksi Arnoldin tuotanto on erittäin laaja ja tarjoaa klassisen musiikin herkkuhetkiä pitkäksi ajaksi.

Julkaistu keskiviikkona 3.10.2012 klo 19:46 Musiikki-luokassa avainsanoilla historia ja musiikki.

Edellinen
Brittien rahat - osa 3
Seuraava
Äänestysapua
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä