Australia on pinta-alaltaan maailman kuudenneksi suurin maa. Saarineen tämä eteläisen pallonpuoliskon mantereen pinta-ala on noin 7,7 miljoonaa neliökilometriä, mikä on noin 5 % kaikesta maapinta-alasta. Australia on viime päivinä ollut uutisotsikoissa mannerta vaivanneiden tulvien takia. Queenslandin osavaltiossa, mantereen koillisosassa tulvat ovat uutislähteiden mukaan ennätyssuuret. Mittakaavaa on yritetty verrata kolmen Suomen kokoiseen pinta-alaan eli kyseessä ovat melkoiset vesimassat ja luonnollisesti valtavat ympäristötuhot. Tasoprojektiolla kuvatusta kartasta mittasuhteita on vaikea hahmottaa, koska pinta-alat ovat vääristyneitä.
Mittasuhteista saa paremman käsityksen muuntamalla pinta-alat neliöiksi. Oheisessa kuvassa on Australian pinta-alaa vastaava neliö, jonka päälle on sijoitettu Suomen pinta-alaa vastaava neliö sekä vertailun vuoksi Ranskan valtion pinta-ala. Kuvasta on helppo päätellä, että tulvat ovat melkoista kokoluokkaa. Tulvien syynä on La Niña -sääilmiö, joka on viilentänyt itäisen Tyynenmeren vettä ja kuljettanut kaatosateita Koillis-Australiaan. Vesimassat ovat saartaneet kymmeniä kaupunkeja ja satoja tuhansia ihmisiä. Katastrofin taloudelliset menetykset ovat niin ikään mittavat ja mittakaavassaan miljardiluokkaa.
Australian tulva-alueen kokoa on joissakin uutisissa verrattu myös Ranskan ja Suomen kokoisiin pinta-aloihin. Ranska on pinta-alaltaan 43. ja Suomi 64. suurin suurin valtio. Ranskan pinta-ala on merentakaiset alueet mukaan luettuina noin 632 700 km2 ja Suomen pinta-ala yhdessä Ahvenanmaan kanssa on noin 338 400 km2. Yhdessä näiden maiden pinta-alat ovat hieman alle miljoona neliökilometriä (tarkalleen noin 971 100 km2). Kuvasta voi jälleen kerran päätellä tulva-alueen koon verrattuna näiden kahden eurooppalaisen valtion pinta-aloihin. Lähimmäksi tulva-alueen kokoa pääsee pinta-alaltaan maailman 30. suurin valtion Egypti noin miljoonaan neliökilometrin koollaan. Mittasuhteista on vaikeaa saada käsitystä pelkkien lukujen ja karttapallon kanssa, mutta yksinkertaistetulla kuvaesityksellä voi hahmottaa, minkälaisista mittaluokista on kysymys.