Heräsin tänään poikkeuksellisen aikaisin ja aamua siinä odotellessani keitin kahvia ja lueskelin vanhaa lehteä. Aamupalan jälkeen kello ei ollut vieläkään niin paljon, että olisin kehdannut ryhtyä käymään päivän askareiden pariin. Päätinkin odotella vielä tunnin tai pari ennen kuin lähtisin baanalle ja niinpä laitoin kotikoneen päälle. Aamuyön hiljaisuudessa saatoin kuulla selkeästi, että kone piti aiemmasta poikkeavaa ääntä. Hiljainen tuulettimien suhina oli saanut juuri ja juuri korvin kuultavan uuden sivuäänen, jota aloin tutkia tarkemmin. Tällaisissa tilanteissahan ensimmäiseksi tulee mieleen hieman koputella koneen koteloa, josko ääni siitä sitten lakkaisi tai jotain. Minulle kävikin päinvastoin. Muutaman kopautuksen jälkeen ääni voimistui hetkessä hyvin kuultavaksi pärinäksi. Se oli merkki tuulettimen viime hetkistä.
Kotitietokoneen äänenmurros ei tullut aivan yllätyksenä. Laite oli alkanut oireilla jo kesällä, kun tuulettimen ääni vähitellen voimistui, vaikkakaan se ei missään vaiheessa muuttunut häiritsevän voimakkaaksi. Tänä aamuna kaikki oli kuitenkin toisin. Hirveä pärinä pakotti sulkemaan koneen samoin tein, sillä en halunnut historian toistuvan. Neljä ja puoli vuotta sitten kotikoneeni sanoi "kaput" täysin vastaavasta syystä. Siinäkin prosessorin tuuletin tuli tiensä päähän ja lakkasi lopulta pyörimästä kokonaan. Sen seurauksena prossu kärähti eikä konevanhuksesta ollut enää kaluksi. Tällä kertaa ajattelin antaa vain reilut neljä vuotta vanhalle pöytäkoneelle vielä tekohengitystä ja ehkäpä muutaman lisävuoden. Kone on sentään sen verran uutta mallia, että prosessori tuskin olisi kärventynyt aivan pienestä, sillä lämpötilan noustessa liiaksi osaa kone sammuttaa itse itsensä suurempien tuhojen välttämiseksi.
Avasin koneen kotelon ja purin prosessorituulettimen selvittääkseni tarvittavan varaosan. Kello oli kuusi aamulla ja kaivoin minikannettavani esille. Ryhdyin etsimään prosessorituulettimia myyviä varaosaliikkeitä Helsingissä. Monet liikkeet lupasivat toimittaa sopivan varaosan viikon kahden toimitusajalla. Silloin viimeistään tajusin, miten nettikauppa on muuttanut kaupankäynnin muotoa. Kaikkea periaatteessa saa, mutta käytännössä mitään ei ole hyllyssä heti toimitettavaksi. Viikkojen toimitusajalla voisin itsekin tilata varaosan ulkomailta ja säästää siinä välitysliikkeen välityspalkkion. Tunnin surffailun jälkeen löysin lopulta huoltoliikkeen, joka ilmoitti nettisivuillaan tavaraa olevan varastossa. Pieni PC Systems Finland Pääskylänkadulla pelasti päiväni.
Kiiruhdin iltapäivällä tuuletinostoksille. Ensin sopivaa tuuletinta ei tahtonutkaan löytyä. Rikkoutuneessa tuulettimessani oli nimittäin nelipiikkinen virtajohdin ja kierrosnopeuden säädin, jota mikro osaa automaattisesti säätää lisäämällä ja laskemalla tuulettimen kierroksia tarvittaessa. Lopulta pitkä etsiminen ja tonkiminen tuotti tuloksia ja sain kuin sainkin varaosan koneeseeni. Nippeliä ei oltu ainakaan hinnalla pilattu, sillä pulitin siitä kaksi euroa ja sain kaupan päälle vielä käytetyn jäähdystyssetin varaosan varaosaksi ja puoliksi täynnä olleen pistoruiskun lämpötahnaa. Seuraavaksi kiiruhdin kotiin korjaamaan konetta.
Kiinnitin uuden tuulettimen jäähdytinritilään ja asensin koko tornikomeuden koneen sisuksiin. Nyt kun koppa muutenkin oli auki, sain myös hyvän syyn imuroida suurimmat pölytupot kotelon pohjalta. Pikaisen siivouksen jälkeen maltoin tuskin odottaa koneen käynnistämistä. Hieman epäileväisenä ja ennen kaikkea jännittyneenä painoin virtakytkintä. Kone vingahti käyntiin tutulla tuulettimen kiihtyneellä äänellä, joka hetken kuluttua rauhoittui tasaiseksi huminaksi. Käyttöjärjestelmä alkoi lataantua ja kaikki näytti toimivan entiseen tapaan. Ensimmäiseksi panin merkille selvästi hiljaisemman käyntiäänen. Vanha tuuletin oli alkanut pitää normaalikäynnissäkin kovempaa ääntä. Uusi vaihdokki palautti kotikoneen taas lähes äänettömäksi, samanlaiseksi huopatossutehtaaksi kuin uutena ollessaan. Mikron pikakorjaus näytti siis onnistuneen, vaikka minulle jäikin pieni epäilys, milloin kone kuukahtaa lopullisesti.