Nettiportaali Yahoo on yksi Internetin veteraaneista. Se on ollut netissä aivan sen aamunkoitosta alkaen. Oma ensikosketukseni nettiin kävi juuri Yahoon linkkilistan kautta joskus vuonna 1994. Tätä ennen olin toki surfannut netissä jo vuosia, sillä olin aktiivinen CompuServen käyttäjä. CompuServe puolestaan oli suljettu maailmanlaajuinen verkko, joka toimi tilaajapohjalla. Asiakkaat maksoivat yhteydestä minuuttitaksan mukaan ja saivat vaihtelevan määrä erilaisia CompuServen palveluita. Yksi näistä oli luonnollisesti sähköposti, jota aloin käyttää aivan 1980-luvun lopussa. Internetistä ei vielä tuolloin ollut tietoa, mutta ensimmäiset kapinalliset nostivat jo päätään CompuServen keskustelupalstoilla. He kertoivat, että tulossa on uusi maailmanlaajuinen verkko, Internet, joka tarjoaisi vähintäänkin samat palvelut kuin CompuServe, mutta olisi ennen kaikkea ilmainen. Nämä uudistusmieliset olivat aivan tosissaan jättämässä CompuServe-yhteisön. Saatuani vähitellen lisätietoa tulevasta uudesta ilmaisesta globaalista verkosta irtauduin itsekin CompuServen jäsenyydestä ja otin ensimmäisten joukossa Telelaitoksen, sittemmin Soneran tarjoaman nettiyhteyden. Yhteys toimi silloisten laitteiden ehdoilla eli 2400 baudin modeemilla. Vaikka CompuServe tarjosikin jo tuolloin korvaavan sähköpostiosoitteen Internet-käyttöä varten, päätin kuitenkin luopua siitä ja ottaa uuden osoitteen Telen palvelusta.
Netti alkoi olla totisinta totta 1990-luvun puoliväliin tultaessa. Yahoo ymmärsi ensimmäisten joukossa tarjota luokiteltuja linkkikokoelmia ja pian myös hakutoiminnon. Portaalista tuli nopeasti hyvin suosittu ja monien käyttämä palvelu, vaikka sen pääasiallinen markkina-alue olikin alussa Yhdysvallat. Yahoo laajeni Eurooppaan ja Aasiaan, mutta Suomeen portaalinpitäjä ei koskaan rantautunut hakukonetta pidemmälle. Vähitellen Yahoon hallitsevaa markkina-asemaa alkoivat nakertaa uudet kilpailijat. Suurimman siivun Yahoon kakusta otti vajaa kymmenen vuotta sitten Google. Pian myös muut portaalit, kuten Microsoftin Live ja piskuruinen Netscape ryhtyivät siivuttamaan Yahoon suosiota. Viime vuosina nettipalvelusta ei olekaan kuulunut kuin harmaapilvisiä uutisia, milloin avainhenkilöiden lähtöinä, milloin mainostulojen romahtamisena. Kaikista vastoinkäymisistään huolimatta Yahoo on edelleen kyennyt lisäämään tarjontaansa viime vuosina mm. videoilla ja Flickr-kuvanjakopalvelulla.
Kamppailu netin herruudesta ja tietysti mainosmarkkinoista on kova. Nettimarkkinointia tuntuu hallitsevan tällä hetkellä Google AdWords- ja AdSense-ohjelmillaan. Jaossa on miljardeja ja taas miljardeja euroja sekä dollareita. Kukapa ei siis olisi kiinnostunut tällaisesta potista. Niinpä myös maailman suurin ohjelmistoyhtiö Microsoft on jo pitkään yrittänyt haastaa Googlen johtavaa markkina-asemaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Microsoftin viimeisin tarjous on ostaa Yahoo 42 miljardilla dollarilla. Ostoksellaan Microsoft pääsisi kertaheitolla yhdeksi netin suurimmaksi palveluntarjoajaksi ja koollaan pystyisi jo horjuttamaan Googlen asemaa. Yahoon omistajatkin osaavat matematiikkaa ja ovat kohteliaasti kieltäytyneet tarjouksesta. Toisaalta Microsoftilla ei oikeastaan ole muutakaan ostettavaa, joten nähtäväksi jää, mikä on ohjelmistojätin kipukynnys ja paljonko se on lopulta valmis maksamaan Yahoosta. Sekin vaihtoehto vielä on, että ahneella on surkea loppu. Voihan nimittäin käydä niinkin, että Yahoo katoaa vaivihkaa markkinoilta eikä jäljelle jää mitään myytävää eikä ostettavaa. Elämme jälleen kerran mielenkiintoisia Internetin kehitysvaiheita.