Mattolaiturit ovat vielä kovassa käytössä myös Helsingissä. Monista perinteisistä asioista on jo luovuttu ja siirrytty uusien perinteiden pariin, mutta mattolaiturit ovat yhä pitäneet pintansa. Ja mikäs onkaan sen hyödyllisempää kuin pestä matot ulkona kauniissa kesäsäässä. Mattojen pesu laiturilla on niin miesten kuin naistenkin puuhaa, vaikka siivoamista onkin yleensä pidetty enemmän emännän tehtävänä. Matot ovat raskaita ja siksi niiden puhdistaminen, tavalla tai toisella, on langennut isännän tehtäväksi. Helsingin mattolaiturit ovat tänä kesänä olleet turistien kuvauskohteina. Monet turistit ovat innokkaasti kuvanneet suomalaista perinnettä.

Kaikista vanhoista perinteistä ei tarvitse luopua. Oikeastaan vanhan sovittaminen nykyaikaan on hieno kunnianosoitus niille ihmisille, jotka ovat eläneet ennen meitä. Eikä vanhassa ole mitään vikaa. Ovathan ihmiset ennen vanhaan tulleet toimeen omilla avuillaan. Heidän panoksensa tuolloin on mahdollistanut oman hyvinvointimme tänään. Olen joskus miettinyt, mitä maanviljelijän työstä jää jälkipolville. Äkkiä voisi kuvitella, ettei hänen työnsä jää konkreettisesti tuleville polville. Jos tätä kuitenkin pohtii hieman eteenpäin, ymmärtää pian asioiden yhteyden toisiinsa. Ilman maanviljelijän panosta elintarviketuotannossa ei olisi myöskään jälkipolvia näitä asioita kummastelemassa.

Matkusteltuani eri puolilla maailmaa tutustumassa paikalliseen elämänmenoon pohdin usein suomalaisten vimmaa uusia kaikki vanha. Vanhasta ei saisi jäädä mitään näkyviin. Kaikki kadotetaan. Esimerkiksi poliisien univormuun kuuluu nykyään lippalakki. Ehkä tällä yritetään tuoda virkavalta lähemmäs kansalaisia, mutta mielestäni lippis laskee poliisin arvokkuutta. Komea koppalakki puolestaan herättää kunnioitusta ja arvostusta. Näin asioiden tulisi ollakin. Helsingissäkin on viime aikoina pohdittu mattolaiturien sulkemista. Se olisi suuri menetys suomalaisessa kansanperinteessä, jota amerikkalainen hömppäkulttuuri on muutenkin yrittänyt uhkaavasti syrjäyttää. Kaikelle vanhalle pitäisi antaa sille kuuluva kunnioitus ja yrittää sovittaa vanhoja perinteitä uudistettuina omaan aikaamme.