Manuel de Falla (1876-1946) oli yksi espanjalaisen klassisen musiikin tunnetuimmista säveltäjistä. De Fallan laaja musiikillinen tuotanto kattaa baletteja, oopperoita, orkesteriteoksia, kuoroteoksia, vokaaliteoksia sekä instrumentaalisävellyksiä erityisesti pianolle ja kitaralle. Äärimmäisen tuottelias de Falla syntyi 23. marraskuuta 1876 eteläespanjalaisessa Cádizin kaupungissa ja aloitti yhdeksänvuotiaana musiikin harrastamisen aluksi äitinsä opastuksessa. Myöhemmin de Falla opiskeli pianonsoittoa ja säveltämistä Madridissa. Hänen musiikkinsa sai voimakkaita vaikutteita espanjalaisesta kansanmusiikista, jota hän sovitti teoksiinsa menestyksekkäästi. Sävellyksissä kuulee espanjalaiseen musiikkiin erottamattomana osana kuuluvien kastanjettien rytmikästä säestystä ja tietysti akustisen kitaran sointia upeissa kitarateoksissa.
Vuodet 1907-1914 de Falla vietti Pariisissa. Tuona aikana hän tapasi useita aikakauden kuuluisia säveltäjiä, kuten Maurice Ravelin (1875-1937) ja Claude Debussyn (1862-1918). Samoihin aikoihin hän sävelsi nyt jo maailmanmaineeseen nousseen kaksinäytöksisen oopperansa La vida breve (Lyhyt elämä). Pianolle ja orkesterille syntyi hieman myöhemmin vuonna 1916 Noches en los Jardines de España (Yöt espanjalaisissa puutarhoissa), joka niin ikään on niittänyt mainetta maailmalla ja on yhä erittäin suosittu orkesteriteos. El Sombrero de tres picos (Kolmikolkkahattu) on de Fallan tunnetuimpia baletteja, jonka hän sävelsi 1917.
La vida breve on kaksinäytöksinen ooppera, jonka Manuel de Falla sävelsi Carlos Fernández-Shawn (1865-1911) kirjoittamaan librettoon. Sävellystyö alkoi jo vuonna 1905, mutta de Falla viimeisteli sitä vielä vuonna 1913 Nizzassa saamansa ensi-illan aattona. Harvoin esitetty ooppera on vain noin tunnin pituinen, mutta musiikillisesti aivan hurmaava. Tapahtumat sijoittuvat Espanjaan, missä mustalaissankaritar Salud joutuu tunteiden palon ja petoksen uhriksi. Toinen näytös sijoittuu Granadan kapeille kaduille. Kiihkeät flamencon rytmit kajahtavat, kun näytelmä alkaa. Samalla soi oopperan ehkä hienoimmista tansseista, joka saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Tanssi on ehdottomasti parasta de Fallaa ja sovittaa oivallisesti espanjalaista kansanmusiikkia osaksi oopperaa.
Espanjan sisällissodan puhjettua vuonna 1936 Manuel de Falla muutti Argentiinaan, missä hän eli viimeiset vuotensa. De Falla kuoli vain noin viikko ennen 70-vuotispäiväänsä 14. marraskuuta 1946. Hänen maalliset jäännöksensä tuotiin seuraavana vuonna takaisin Espanjaan ja ne haudattiin Cádizin katedraaliin. Manuel de Falla ei koskaan mennyt naimisiin eikä hänellä ollut lapsia. Mestarisäveltäjä on laajan tuotantonsa ansiosta jäänyt jälkipolvien tietoisuuteen ja etenkin espanjalaisen klassisen musiikin mestarina. Raikkaan kepeät sävelteokset viihdyttävät yhä tänäkin päivänä hyvän musiikin ystäviä.