Jouluna oli aikaa lukea hyvää kotimaista kirjallisuutta. Viikko sitten tutustuin dekkarikirjailija Markku Ropposen tuotantoon enkä malttanut olla lukematta miehen uusinta teosta Laskevan auringon talo (CrimeTime, 2014, ISBN 978-952-289-141-9), joka on löyhä jatko muutama vuosi aikaisemmin ilmestyneelle Pimento-romaanille. Varsinaisesta jatkokertomuksesta ei siis ole kysymys, mutta yhteistä näille kahdelle mainiolle kirjalle on tarinoissa seikkaileva päähenkilö, yksityisetsivä Marlon Turmanen. Ropposen tyyli jatkaa uskollisesti letkeää ja erittäin värikästä kerrontaa. Teksti on humoristista ja kuvailevaa eikä siitä todellakaan puutu mainioita sanavalintoja.

Laskevan auringon talo -kirjan juoni on jännittävä ja tempaa heti ensimmäisillä sivuilla mukaansa. Luin kirjan muutamassa illassa, koska tarina eteni niin nopeasti ja vaiherikkaasti, että halusin välttämättä tietää, miten sankarille käy syntyneessä tilanteessa. Juoni on melko uskottava, vaikkakin siitä on aistittavissa tietynlainen huumori. Ropponen lienee kirjoittanut ainakin osan tekstistä puolittain kieli poskessa sortumatta kuitenkaan ylilyönteihin. Tarinaa kudotaan jälleen monipolviseksi samaan tapaan kuin edellisessäkin teoksessa. Syyllisiä on tarjolla joka makuun, mutta varsinainen yllätys koittaa vasta viimeisillä sivuilla. Sinne ei kuitenkaan kannata kurkistaa, sillä juttu rakentuu paljastettavaksi vähitellen noin 300 sivun aikana.

Ropponen, Markku

Laskevan auringon talo

ISBN

978-952-289-141-9

Kustantaja

CrimeTime