Kotimainen rikoskirjailijamme Markku Ropponen tunnetaan ehkä paremmin hänen Kuhala-kirjasarjastaan. Vaikka Ropponen on ehtinyt lähes neljännesvuosisadan kestäneen kirjailijauransa aikana julkaista jo jonkin matkaa parikymmentä teosta, on kynäilijän tuotanto jäänyt minulla vähemmälle huomiolle. Oikeastaan kiinnostuin Ropposen aikaansaannoksista luettuani Nykypäivä-lehden (7.11.) arvion hänen uusimmasta dekkarista. Lehden toimittaja Pertti Piispanen myöntää hänkin tutustuneensa Ropposen kynänjälkeen ensimmäistä kertaa ja kirjoittaa arvostelussaan tyylin hämmentäneen häntä. Piispanen harmittelee tekstissään kirjailijan kuvailevaa kieltä, joka kriitikon mielestä on täynnä kuluneita kliseitä. Koska kirjailija sai lehdessä hieman tylyn arvion, päättelin siitä, että Ropposen tuotannon täytyy olla hyvä ja lukemisen arvoinen.

Päätin tutustua kirjoittajaan ja aloitin tuttavuuden muutama vuosi sitten ilmestyneestä Pimento-romaanista (CrimeTime, 2012, ISBN 978-952-5918-91-5). Päähenkilönä on alaa vaihtanut yksityisetsivä, jota Nykypäivä-lehdessä toimittaja Piispanen luonnehtii kaikkein perinteisimmäksi tyhjätasku-dekkariksi, jolle sattuu kaikenlaista. Kieltämättä sankarimme seikkailee kirjassa mitä erilaisimmissa tilanteissa, mutta tarina kulkee kaikesta huolimatta jalat maassa. Ropposen tyyli on mielestäni kaikkea muuta kuin kliseistä tusinatuotantoa. Teksti on rentoa ja ajoittain humoristista niin, että paikoitellen lukijalta pääsee oikein kunnon röhönaurut. Tyyli on rikas ja värikäs eikä Ropponen ole säästellyt sanavalinnoissa, joita hän käyttää kirjassa erinomaisen monipuolisesti. Mitä tulee itse romaanin tarinaan, niin Pimento on huolellisesti kudottu aidon jännittävä rikoskertomus. Henkirikoksia syntyy matkan aikana useampiakin ja syyllisiä on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Kunnon dekkarin tapaan rikollinen paljastuu aivan viimeisillä sivuilla ja yllättää mitään aavistamattoman lukijan.

Ropponen, Markku

Pimento

ISBN

978-952-5918-91-5

Kustantaja

CrimeTime