Lainattu musiikki

Musiikin plagiointi ei ollut kovinkaan tavatonta klassisen musiikin säveltäjien keskuudessa. Jokunen sata vuotta sitten tekijänoikeuksia ei välttämättä aina kunnioitettu tai sellaisia ei vain yksinkertaisesti tunnustettu ollenkaan. Vaikutteita otettiin muiden säveltäjien töistä ja jopa tunnistettavia säveliä lainattiin surutta puolin ja toisin. Ei siis ole iso yllätys, jos kuulee tutun melodian tai ainakin muutaman tahdin jossakin toisessa klassisen musiikin teoksessa. Esimerkiksi Claude Debussy (1862-1918) lienee saanut vaikutteita Pelleas ja Melisande -teokseensa Richard Wagnerin (1813-1883) oopperasta Tristan ja Isolde. Vastaavasti Johannes Brahmsin (1833-1897) ensimmäisestä sinfoniasta löytää melko vaivattomasti viitteitä Ludvig van Beethovenin (1770-1827) yhdeksänteen sinfoniaan.

Kuva
Helander / Yle arkistokokoelma

Rakastettu kotimainen klassisen musiikin säveltäjämme Jean Sibelius (1865-1957) on muiden suurten säveltäjien tapaan eittämättä saanut innoitusta omiin sävellyksiinsä muiden teoksista. Tästä hyvänä esimerkkinä käy Sibeliuksen Finlandia-hymni, jonka Suomi herää -osa muistuttaa erehdyttävästi Emil Genetzin (1852-1930) viisitoista vuotta aiemmin säveltämää Herää suomi -laulua. Toinen hieman vastaavanlainen mukaelma löytyy niin ikään Finlandiasta. Kun kuuntelee yhdeksänminuuttisen Finlandian loppusointuja ja vertaa patarumpujen kuminaa Anton Brucknerin (1824-1896) viidennen sinfonian viimeisen osan loppusoinnuissa kajahtaviin vastaaviin patarumpulyönteihin, ei voi olla huomaamatta hienoista yhtäläisyyttä. Luonnollisesti näiden kahden sävelteoksen patarummutus saattaa olla vain puhdas sattuma, mutta Sibeliuksella on ollut aikoinaan kaikki mahdollisuudet saada ainakin vaikutteita Brucknerin sinfoniasta. Bruckner nimittäin sävelsi sinfoniansa vuosina 1875-1876, kun taas Sibelius kirjoitti Finlandiansa reilut parikymmentä vuotta myöhemmin vuosina 1899-1900. Toisekseen molemmat teokset päättyvät samanlaiseen juhlalliseen patarumpujen äänekkääseen pauhuun.

Sibeliuksen tuotanto on kuitenkin erittäin laaja ja siinä suhteessa hyvinkin omaperäinen. Vaikutteiden ottaminen muiden suurten säveltäjien musiikista ei ole vielä kopiointia ja se on melko yleistä nykyäänkin. Musiikin plagiointi on kuitenkin jatkunut aina näihin päiviin asti. Tuon tuostakin tiedotusvälineissä tai ainakin sensaatiolehdissä käsitellään jos kenenkin pop-laulajan musiikin samankaltaisuutta johonkin aiempaan kappaleeseen. Omanlaisten musiikkiteosten säveltäminen on vaativaa, ja kun maailmassa jo on niin paljon valmista musiikkia, ei yhtäläisyyksiltä aina voi välttyä. Tämän tiesivät jo klassisen musiikin säveltäjät, jotka lainasivat aiheita joko tieten tai tahattomasti.

Julkaistu keskiviikkona 9.4.2014 klo 19:49 Musiikki-luokassa avainsanoilla historia, kulttuuri ja musiikki.

Edellinen
Miekkakalan salaisuus - osa 2
Seuraava
Valokuvamuseo netissä
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä