Eilen oli vuoden pimein päivä. Tästä eteenpäin päivät pitenevät hiljalleen, ja lähtölaskennan juhannukseen voidaan katsoa alkaneen. Vaikka tuohon keskikesän juhlaan on aikaa vielä puoli vuotta, antaa talvipäivänseisaus toivon kipinän. Koko syksyn jatkunut päivien synkkeneminen on vaikuttanut mielialaan siinä samassa, kun säätila on vaihdellut harmaan pilvisestä poutasäästä syksylle tuttuun vesisateeseen. Joulunajasta näyttää tänä vuonna muodostuvan sellainen pittoreski supisuomalainen valkoinen joulu, jollaisia kuvattiin eri yhteyksissä vielä viime vuosisadalla. Muutamat viime vuodet ovat olleet lauhoja eikä lumipeitteestä ole Etelä-Suomessa ollut tietoakaan ennen kuin vasta uuden vuoden puolella. Napakka pakkassää lupailee lumipeitteen pysyvän ainakin muutaman päivä, vaikka sääennusteet ennakoivat jo lauhtuvampaa.

Helsingin taivaalla on tänään pilkahtanut aurinko. Mikä voisikaan olla enää lupaavampi alku keväälle kuin Ipnoksen hymy? Kirpeä pakkanen muistuttaa taas mieliin aidon talven. Tällaisia aurinkoisia talvipäiviä soisi olevan useampia pitkin alkavaa kevättä. Päivät pitenevät vielä sen verran hitaasti, että valoa toivoo näkevänsä enimmän ajan päivästä. Ainakin tämä päivä on aurinkoisen säänsä puolesta onnistunut erinomaisesti ottamaan vastaan käänteen parempaan suuntaan.