Viimeinen lomapäivä on samalla merkki kesäkauden päättymisestä. Arki käynnistyy jälleen maanantaina on nyt on ollut aika heittää hyvästit pitkälle ja kuumalle kesälle. Säätila ennakoi tulevaa ja taivas on ollut sunnuntain aamupäivän harmaana ikään kuin muistuttaen tulevasta syksystä, johon ei todellakaan ole aikaa kuin kuukausi. Suomalainen suvi on hävyttömän lyhyt eikä sen pituus taida lainkaan kasvaa olipa sitten ilmastonmuutos käynnissä tai ei. Ilmastomuutoksesta ei varsinaisesti kannattaisi lainkaan puhua, sillä kaikki koetut sääilmiöt ovat tähän asti mahtuneet normaaleihin vaihteluväleihin. Lisäksi pitää muistaa, ettei säätiloja ole tieteellisesti tilastoitu kuin reilut sata vuotta. Emme tiedä tarkalleen, millaisia ilmastonvaihteluja menneet sukupolvet ovat kokeneet.

Kulunut kesä on ollut ainakin Etelä-Suomessa mitä parhain. Elokuu jatkanee suvea vielä kuukaudella eikä syyskuukaan yleensä ole ollut mikään kaikkein epävakain. Viimeisenä lomapäivänä on ollut myös hyvä syy juhlistaa erinomaisesti onnistunutta kesää. Hellettä on riittänyt paikoin liiaksikin, mutta siitä ei pidä valittaa, sillä kylmää ja kosteaa aikaa on kohta luvassa enemmän kuin lääkäri määrää. Kesäkauden päättymistä on tänään juhlistettu maittavalla lounaalla, joka rakentui tällä kertaa kana-nuudelipadasta. Pitkään haudutettu pataruoka maistui herkulliselta ja päälle kun vielä ripautti muutaman pisaran tulista Tabasco-kastiketta, niin makunautinto oli valmis. Mausteinen lounas huuhtoutui alas jo toistamiseen Le Finage Chablis -valkoviinillä. Vertaansa vailla oleva viini sai aloittaa kesäkauden ja nyt sillä oli myös kunnia olla päättäjäisten kostuke.

Kesäkauden kohta päättyessä on aika alkaa suunnitella jo ensi kesän aktiviteetteja. Seuraavaan kesälomaan on tietenkin vielä melkoisesti aikaa, mutta vuosi kuluu yllättävän nopeasti. Muistan, miten vasta vuosi sitten tein Interrail-matkan ympäri läntistä Eurooppaa. Voisin hyvin sanoa, että tuo junamatka tuli tehtyä vastikään, mutta uskottava se on, että tuostakin seikkailusta on kulunut jo uskomattomalta kuulostavat kaksitoista kuukautta. Näin jälkikäteen arvioituna talvikausi kului sittenkin melko nopeasti, vaikka valtavat lumisateet ja kovat pakkaset ovat yhä tuoreessa muistissa. Silloin toivoin kovasti jo kesän alkavan ja nyt kun se jo kohta päättyy, toivonkin sen jatkuvan määräämättömän ajan. Kaikkea ei voi saada ja siksipä on piakkoin aika heittää hyvästit menneelle mahtavalle kesälle.