Kesäaika Helsingissä 2013

Kesäaikaan on matkaa vielä puolisen vuotta. Loppusyksyn pimeinä iltoina ehtii hyvin muistella mennyttä kesäaikaa ja vastaavasti suunnitella tulevaa. Kesäaika on talvisin elettävän normaaliajan eräs muoto, minkä tarkoituksena on saada kesän ajan aamuinen valo vastaamaan paremmin aktiivisia valveillaolotunteja ja työskentelyaikoja. Kesäaika alkaa keväällä, kun kellojen viisareita siirretään tunnilla eteenpäin eli kohti kesää. Järjestely päättyy syksyllä, kun viisarit siirretään osoittamaan jälleen normaaliaikaa siirtämällä niitä tunti taaksepäin eli jälleen kohti lähintä kesää. Ajatuksena on käyttää erityisesti kesän valoisat aamutunnit aktiivisesti sen sijaan, että valoisien aamujen aikana nukuttaisiin. Auringon nousut ja laskut voidaan helposti laskea matemaattisen kaavan avulla, kunhan tiedetään paikkakunta eli sijainti kartalla sekä tarkasteluajanjakso. Laskutoimituksen tuloksena saadaan kellonaikoja eli ajat, jolloin aurinko nousee ja laskee. Olen laatinut kuvaajan ensi vuoden valoisasta ajasta Helsingissä (kuva 1). Kuvasta näkyy selvästi, miten valoisa aika kasvaa kesää kohti ja taas vähenee talven saapuessa.

Graafi muuttaa hieman muotoaan kesäajan vaikutuksesta. Kun kellonaikoja siirretään tunnilla eteenpäin kesäaikana, siirtyy valoisa aika vastaavasti enemmän kohti iltaa (kuva 2). Periaatteessa valoisan ajan kokonaismäärä siis kasvaa pelkällä kellonajan rukkaamisella.

Kesäaikaan siirtyminen on alkanut herättää keskustelua viime aikoina. Kellonaikojen siirtelyllä on katsottu olevan nykyään jo enemmän haittavaikutuksia kuin hyötyjä, joilla järjestelyä on puollettu. Kesäaika sinänsä on melko vanha keksintö. Ensimmäiset varteenotettavat ehdotukset valoisan ajan hyödyntämisestä paremmin kesäaikana tehtiin jo satakunta vuotta sitten. Ensimmäisiä kokeiluja tehtiinkin pian vuosisadan vaihduttua 1900-luvun alussa, mutta monet kokeilut jäivät kokeiluasteelle. Kesäaika tuli uudelleen muotiin noin kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun monet Euroopan maat siirtyivät vuonna 1980 kesäaikaan. Suomessa kesäaika otettiin käyttöön vuotta myöhemmin. Edelleenkään monet maat, kuten Islanti ja Venäjä, eivät siirry kesäaikaan, ja koko järjestelyä on alettu muutenkin kyseenalaistaa eritoten sen vähäisten energiansäästöjen vuoksi. Kesäaikajärjestely saattaakin tulla tiensä päähän, mikäli osoittautuu, että sen hyödyt ovat haittoja pienemmät. Oheisia diagrammeja tutkimalla kukin voi itse päätellä, onko valoisan ajan siirtäminen kaiken vaivan arvoista.

Lähteet

Auringon nousut ja laskut
U. S. Naval Observatory, Astronomical Applications Dept.
Kesäaika
The Time Now

Julkaistu maanantaina 19.11.2012 klo 17:25 avainsanalla historia.

Edellinen
Tähtishakki - osa 3
Seuraava
Hulluja päiviä, huikeita vuosia
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä