Junaliput tiskiltä

Junaliput voi ostaa nykyaikaisesti netistä. Palvelu toimii hyvin, ja matkustaja voi jopa tulostaa lippunsa itse. Varsinaisesti mitään rahallista hyötyä lippujen ostamisesta netistä ei saa. Nettikauppa onkin ymmärrettävä päinvastoin. Se vähentää melkoisesti VR:n kuluja, kun lipunmyyntipisteitä voidaan vähentää ja näin selvitään samalla myös pienemmällä henkilökunnalla. Lisäksi lippujen tulostamiseen tarvittavat painatukset vähenevät, kun työn tekee asiakas omalla kotikoneellaan. Kuluja säästyy siis monella tavalla, ja netissä myydyt liput tuottavat paremman myyntikatteen kuin perinteisesti tiskiltä myytävät liput. Kaiken kukkuraksi myyntipisteitä pitää säännöllisesti siivota, kun asiakkaat sotkevat kiiltäviksi hiotut marmorilattiat kuraisilla kengillään. Matkustajakin taitaa vain olla tyytyväinen saadessaan asioida yksin kasvottoman tietokoneen kanssa eikä tarvitse enää katsella tiskin toisella puolella olevaa hapanta naamaa puhumattakaan kaikista niistä solvauksista, joita itsekin olen saanut takavuosina kuulla lipunmyyjiltä.

Kuva
Matti Mattila

Siirryin ensimmäisten joukossa junalippujen nettiostajaksi monesta syystä. Asiakaspalvelu, jos sellaista nyt koskaan on edes ollutkaan, oli usein tylyä. Olen joutunut jopa tilanteeseen, jossa minut syyllistettiin, kun pyysin lipunmyyjää korjaamaan liput, jotka hän tosin itse oli alun perin tehnyt väärin. Nettiostaminen tuntui pitkään uskomattoman auvoiselta, jopa liian hyvältä ollakseen totta. Vuosien ajan ostin junalippuja nettikaupasta ja varmasti olimme molemmat tyytyväisiä, sekä minä että liikennöitsijä.

Siirryn jatkossa kuitenkin takaisin tiskille ostamaan junalippuja. Matkani nimittäin peruuntui ja jouduin maksamaan junalippujen peruutuskuluja peräti kahdeksan euroa. VR:n lipunmyynti opasti minua asiantuntevasti ja kertoi, että peruutuskulut koskevat vain netistä ostettuja lippuja. Jos liput ostaa tiskiltä, ei matkan peruuntumisesta veloiteta mitään ylimääräistä. Minun on kyllä nyt aivan pakko myöntää, etten ole aivan täysin ymmärtänyt VR:n ansaintalogiikkaa. Elikkä, mitä enemmän junalippujen myynnistä aiheutuu liikennöitsijälle kuluja, sitä vähemmän matkustajan tarvitsee lipuistaan maksaa. Jos liikennöitsijä puolestaan säästää kustannuksissaan, saa matkustaja maksaa lippujen hinnan lisäksi vieläpä ylimääräistä. Tämä kuulostaa joltakin erikoiselta käänteiseltä myyntivoitolta, jota logiikkani ei ole vielä sisäistänyt. Harmittelin aikani omituista peruutuskulua, mutta tuudittauduin lopulta ihan järkeenkäypään hypoteesiin. Olin ryhtynyt lipunmyyjäksi ja siten astunut VR:n toimialueelle. Sellainen ei käy päinsä ja siitä sakotetaan. Vanha viisaus on paikallaan: suutari pysyköön lestissään!

Julkaistu Wednesdayna 8.10.2008 klo 19:04 avainsanoilla liikenne ja matkailu.

Edellinen
Suklaamuffinsit
Seuraava
Monopolien viimeinen saareke