Juhannuksen aatonaatto on Helsingissä ollut säiden puolesta vaihteleva. Auringonpaisteen välissä on satanut vettä ja välillä on tullut alas rakeitakin. Päivätkin ovat alkaneet jälleen lyhetä, joten kaikesta päätelleen ollaan menossa kovaa vauhtia kohti syksyä, vaikka kesä ei ole päässyt edes kunnolla alkamaan. Kesäsäät ovat aina olleet vaihtelevia. Kun katselin tänään vanhoja valokuvia matkoiltamme eri puolilla maailmaa, ovat säät eri matkakohteissakin olleet aikoinaan vaihtelevia.

Neljätoista vuotta sitten vierailimme Tanskassa ja kuuluissa Legolandissa. Samalla matkalla poikkesimme myös Kööpenhaminassa, jossa meitä suosi kaunis aurinkoinen keli. Billundissa eli Legolandin kotikaupungissa sen sijaan oli harmaata, mutta onneksi ei sentään satanut vettä, sillä se olisi hieman haitannut lomailua. Vastaavasti matkamme Lontooseen kolmetoista vuotta sitten oli harmaan taivaan sävyttämä. Tuolloinkaan ei satanut, joten meitä on kaiketi onnistanut matkoilla. Itse asiassa kun aloin tarkemmin tutkia matkavalokuvia, niiden yhteinen tekijä on harmaa säätila. Vain harvoin olen matkustanut helteeseen ja pilvettömän taivaan alle. Matkustusajankohdalla eli heinäkuulla ja toisinaan kesäkuulla saattaa olla merkitystä, sillä loppukesällä tuppaa olla yleensä kuvankauniita kesäilmoja. Tänään alkavan pitkän viikonlopun jälkeen on enää yksi työviikko, jonka jälkeen alkaa pitkään ja hartaasti odotettu kesäloma. Jännityksellä hieman odotan, minkälaista säätä heinäkuuksi saadaan.