Inkan Aarre

Suomalaisten rakastama lautapeli Afrikan Tähti sai muutamia vuosia sitten seuraajan, kun pelin kehittäjä, Kari Mannerla (1930-2006) julkaisi Etelä-Amerikkaan sijoittuvan version suositusta pelistä. Peli sai nimekseen Inkan Aarre ja se muistuttaa veljespeliään monin tavoin. Mannerla kehitti paljon suosiota saaneen Afrikan Tähti -pelin 19-vuotiaana vuonna 1949. Peli julkaistiin pari vuotta myöhemmin, ja siitä on tullut kaikkien aikojen suosituin ja myydyin suomalainen lautapeli. Tuskin löytyy kotitaloutta, jossa ei olisi tätä hauskaa ja paikoin jännittävääkin peliä muodossa jos toisessa. Perinteisen lautapelin lisäksi aikojen saatossa on julkaistu matka- ja pelikorttiversio.

Inkan aarre jatkaa edeltäjänsä jalanjäljillä. Tällä kertaa seikkailu sijoittuu siis Etelä-Amerikkaan, jossa etsitään Inkan aarretta, Kultaista Auringonpoikaa. Tehtävänä on viedä aarre Machu Pichuun, joka on inka-heimon kadonnut kaupunki. Vaikka Machu Pichun rakentaminen aloitettiin jo 1440-luvulla, tuli se suuren yleisön tietoisuuteen vasta vuonna 1911, kun yhdysvaltalainen Hiram Bingham löysi rauniokaupungin Perun korkeilta vuorilta. Kaupunki on ollut hylättynä jo vuosisatoja eikä kukaan tiedä, miksi Machu Pichu aikoinaan hylättiin.

Pelinappuloina ovat muinaiset kivettyneet jättiläispatsaat, joihin Viracocha, inkojen luojajumala, on puhaltanut hengen. Afrikan Tähdestä tuttujen timanttien sijasta Inkan Aarteessa löydetään kulta- ja hopea-aarteita sekä antiikkisia ruukkuja. Onnea tuottaa kultainen aurinko ja rosvona häärii paholaishahmo. Pelaaja voi saada avustajakseen intiaanioppaan, joka avaa oikoteitä kaikkialle Etelä-Amerikkaan. Inkan Aarre on mukavaa ajanviettoa syksyn pimeisiin iltoihin. Pelin parissa vierähtää tunti poikineen pelaajien jahdatessa aarteita ja väistellessään ryösteleviä paholaishahmoja. Itse peli on vankkaa tekoa, sillä pelilauta on paksua kovaa pahvia ja kestää varmasti kovemmankin käsittelyn vuodesta toiseen.

Julkaistu sunnuntaina 26.8.2007 klo 18:48 avainsanalla pelit.

Edellinen
Kesäkauden päättäjäiset
Seuraava
Neljännesvuosisata tunnelijunaa
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä