Pitkän ja kuuman kesän jälkeen syksy on päässyt käyntiin oikein vauhdilla. Vuodenaika on tosin jo melko pitkällä ja kesästä on jäljellä enää vain muisto. Syksyn merkkejä on nähtävissä myös uusimassa Kielikello-lehdessä (3/2014), jonka kannessa on syksyinen kuva muistuttamassa värikkäästä mutta kosteasta ajanjaksosta. Lehdessä käsitellään tällä kertaa viranomaisten kielenkäyttöä. Silloin tällöin kuulee puhuttavan niin sanotusta virkakielestä, jonka yhteydessä mainitaan usein myös selkokieli-käsite. Pelkästään nämä käsitteet herättävät sellaisinaan kysymyksiä, joihin Kielikello yrittää löytää vastauksia. Virkakielen lisäksi monet viranomaiset ovat kunnostautuneet mitä erilaisimmilla termeillä, nimikkeillä, lyhenteillä ja kansalaisen päätä vaivaavilla ilmaisuilla. Näiden päälle tulevat sitten vielä eri instanssien nimet, jotka ovat joko kuvaavia tai jättävät paljon tulkinnanvaraa.

Organisaatioiden ja yritysten nimet ovat puhuttaneet viime päivinä. Keskustelu on saanut lisäpontta, kun jokin aikaa sitten Itella ilmoitti palaavaansa vanhaan kunnon posti-sanaan. Kielikello referoi eräässä kandidaattitutkielmassa tehtyä kyselyä, jossa tutkittiin kielenkäyttäjien mielipiteitä yritysnimistä. Monien vastaajien mielestä jotkut yritysnimet ärsyttävät ja ärsytyksen syyksi paljastuu usein kieliopin vastainen kirjoitustapa. Organisaatioiden nimet kirjoitetaankin melko vapaasti käyttämällä huolettomasti isoja ja pieniä kirjaimia sekaisin jopa keskellä nimeä. Yhdyssanavirheet herättävät myös nimissä vihastusta ja ärsytystä. Yksi virasto kuitenkin nousee nimensä ärsyttävyydessä selkeästi muiden yläpuolelle. Tämä virasto paljastuu uusimman Kielikello-lehden sivulta 15. Lehdessä on jälleen kerran paljon tähdellistä asiaa, jota kelpaa lueskella syksyn pimeinä iltoina.