Kirjailija Peter Mayle tunnetaan erityisesti Ranskan Provenceen sijoittuvista kirjoistaan. Mayle julkaisi maailmanmenestykseen ponnahtaneen Vuosi Provencessa -romaanin vuonna 1989 ja pian ranskalaisesta maaseutuelämästä ilmestyi kirja poikineen hyvän kirjallisuuden ystävien iloksi. Pittoreskeihin maisemiin sijoittuu myös vuonna 2004 ilmestynyt Mainio vuosi -romaani, josta syntyi Ridley Scottin ohjaamana ja Russell Crowen tähdittämä samanniminen elokuva pari vuotta myöhemmin. Elokuva on erinomainen ja kerrassaan nautittava. Sitä katsoessaan on helppo unohtaa maailman murheet ja uppoutua täysin kiireettömään ja huolettomaan maalaiselämään jossakin Ranskan sydänmailla. Filmin näyttelijäsuoritukset ovat myös huippuluokkaa siinä missä autenttiset kuvauspaikatkin Luberonissa, vain pienen ajomatkan päässä iki-ihanasta Aix-en-Provencen kaupungista ja Välimeren rannikosta.

Mainio vuosi -elokuvassa on erinomaisten näyttelijöiden lisäksi mainio musiikkivalinta. Taustalla soi vähän väliä takavuosilta tuttuja kappaleita, joista osa sijoittuu muistikuviaan tutkivan Max Skinnerin nuoruudenvuosiin. Eräässä kohtauksessa Skinner istuu pöytänsä ääressä ja kamera kuvaa vanhaa vinyyliäänilevyä pyörittävää levysoitinta. Samalla alkaa soida rytmikäs samba ja ilmaan kajahtaa The Wedding Samba eli Hääsamba, jonka esittää Edmundo Ros orkestereineen. Vuonna 1910 syntynyt ja ensi joulukuussa tasan sata vuotta täyttävä Ros levytti kappaleen vuonna 1949 ja siitä tuli välittömästi aikansa hitti kolmella miljoonalla myydyllä äänitteellään. Vauhdikas samba säestää talossa emännöivän Ludivine Duflot’n (Isabelle Candelier) tanssia siivousrupeaman lomassa ja saa elokuvan katsojan entisestään paremmalle tuulelle. Lähes kaikki elokuvassa soivat noin kolmisenkymmentä kappaletta on kuunneltavissa Spotifyssa. Elokuvan soundtrack-levyllä sen sijaan on vain puolet näistä sävellyksistä, joiden joukossa on tosin mukavan letkeä Hääsamba.