Olen useaan otteeseen maininnut, että Suomi on kartellien ja monopolien luvattu maa. Uusin esimerkki markkinoittemme toimimattomuudesta on elokuva-alan keskittyminen. Finnkino osti hiljattain Kinopalatsit ja hallinnoi nyt Helsingin ja Turun elokuvamarkkinoita. Keskittymiselle on syynsä. Korkeiden kustannusten maassa on haettava tehokkuutta ja erityisesti kustannustehokkuutta. Kun kilpailu vähenee myös mainonnan tarve vähenee. Enää ei tarvitse näyttää olevansa kukko tunkiolla, koska ei ole kilpailijoita.
Kilpailun puuttuessa yrittäjä käytännössä sanelee, mitä haluaa asiakkailleen tarjota. Takavuosina saimme ostaa kaupasta vain Valion maitotuotteita muutamia paikallisia pikkutoimijoita lukuun ottamatta. Esimerkiksi Valion jogurtit olivat enemmänkin hapatettua maitoa kuin jogurttia. Kun maitotuotemarkkinoillemme tuli ruotsalainen Arla paksuine lusikoitavine jogurtteineen, sai tämä herkku hetkessä suuren suosion kuluttajien keskuudessa. Olimme vihdoinkin saaneet taas kunnon jogurttia. Valion juotava versio on helppo selittää. Koska ei ollut kilpailua, saattoi valmistaja tinkiä ainesosista, kuten maustamiseen käytettyjen marjojen määrästä. Valmistuskustannukset pysyivät alhaalla ja kansa ei voinut muuta kuin ostaa, mitä tarjolla oli. Arlan tulo maitotalousmarkkinoillemme muutti myös Valion jogurtin koostumuksen paksummaksi ja maukkaammaksi. Kilpailu siis toimi.
Monopoli on käytännöllisesti katsoen joka suhteessa huono vaihtoehto kuluttajalle. Monopoliasemassa oleva yrittäjä sanelee hinnat, määrää tarjottavat tuotteet ja palvelut sekä antaa huonoa asiakaspalvelua. Maassamme monopolit ovat hyvin yleisiä. Tämä yritysmuoto on valtion erityissuojeluksessa eikä toimintaan haluta puuttua. Valtionyhtiöiden monopoliasemaa puolustetaan milloin suurten investointien tarpeella milloin terveys- ja sosiaalipoliittisilla näkökulmilla. Jos monopoli ei ole mahdollinen, turvautuvat yrittäjät kartelleihin. Päivittäistavarakauppa on lähes täysin kartellien ohjaamaa. Kilpailua ei ole eivätkä pienet kaupparyhmittymät pysty haastamaan muutamaa suurta keskusliikettä.
Elokuva-ala on nyt sitten vuorossa seuraavaksi. Kohta saamme nähdä vain menestyneimpiä amerikkalaisia elokuvia, jotka tuottavat taatusti kassatuloja. Marginaaliset elokuvat ovat jo pitkään loistaneet poissaolollaan maamme elokuvateattereissa. Tämä kehitys on menossa yhä huonompaan suuntaan. Tarjonnan kaventuessa on uhkana on usein myös hintojen kohoaminen. Asiakaspalveluhan on maassamme jo nyt olematonta, joten se ei voi tästä enää huonommaksi mennä. Suomi globalisoituu tahtomattaan.