Elämä Wikipedian jälkeen

Maailmalla on jo jonkin aikaa liikkunut huhuja Wikipedian tarun päättymisestä. Ajatus vapaasti toimitetusta tietosanakirjasta on mitä mainioin. Hyvät ideat kuitenkin tuppaavat lamaantumaan, kun joukkoon soluttautuu häiriköitä ja sabotöörejä. Myös maailmanlaajuinen Wikipedia on saanut tuta sabotoinnista. Alusta astihan hankkeeseen on kannattanut suhtautua varauksella, sillä Wikipedian tarjoamat tiedot ovat kenen tahansa muokattavissa ja kuka tahansa on voinut ne sinne kirjoittaa. Tietojen oikeellisuudesta vastaavat periaatteessa käyttäjät itse. Jos havaitsee tiedoissa virheellisyyksiä, voi itse korjata ne.

Wikipedian haavoittuvuus onkin juuri tässä kritiikin ja toimituksellisuuden puutteessa. Koska kuka tahansa voi korjata tarjolla olevat tiedot, ovat myös sabotöörit iskeneet tähän mahdollisuuteen. Wikipedialla ei ole varsinaista toimituskuntaa, joka tarkastaisi tiedot. Siksi sabotöörien usein virheellisiksi muuttamat tiedot muuttuvat entistä arveluttavimmiksi. Wikipediasta löytyvät tiedot kannattaakin aina tarkistaa myös muista lähteistä ja ennen kaikkea tunnetuista ja toimitetuista teoksista. Wikipedian epävarmuus on kieltämättä vain vahvistanut perinteisten tietosanakirjojen asemaa markkinoilla.

Monet lehdet ovat viime aikoina maininneet lähteekseen Wikipedian. Itse projektissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta suhtaudun Wikipedian tietoihin suurella varauksella enkä juurikaan käytä sen tietoja hyväkseni. Missään tapauksessa mieleeni ei tulisi käyttää Wikipediaa tieteellisen julkaisun lähteenä. Lehtien artikkelit ovatkin minun silmissäni alkaneet menettää uskottavuuttaan Wikipedia-yhteyden vuoksi. Lehti, joka tukeutuu näin epävarmoihin tietoihin ei voi olla kovin uskottava. Wikipedia on alkanut muistuttaa luotettavuudellaan lähinnä toimitettua hakukonetta. Hakukoneiden tulokset kun ovat yhtä luotettavia kuin Wikipedian tiedot.

Julkaistu sunnuntaina 15.10.2006 klo 16:55 avainsanalla Internet.

Edellinen
Kirjanmerkit mukaan maailmalle
Seuraava
Hallituskriisi