Roskaposti ja kaikenlainen verkkohäirintä on osa nettielämää. Tilaamattomat viestit tukkivat sähköpostilaatikot js asiattomat kommentit sekä palautteet roskaavat siinä missä spämmikin. Sivustojen ylläpitäjät ovat yrittäneet kehittää kaikenlaisia rotanloukkuja estääkseen roskapostin, mutta toistaiseksi menetelmät ovat vain ajoittain hidastaneet roskatulvaa. Yksi tapa estää automatisoituja roskapostituksia on vaatia kävijää kirjoittamaan kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot varmistettavaksi. Vuonna 2000 viimeisteltyä menetelmää kutsutaan kuvavarmennukseksi ja se lyhennetään muotoon CAPTCHA. Lyhenne on muodostettu englannin kielen sanoista Completely Automated Public Turing test to tell Computers and Humans Apart. Ensimmäiset primitiiviset CAPTCHA-versiot tosin kehitettiin jo vuonna 1997, mutta varsinaisen läpilyöntinsä varmennusmenetelmä teki vasta tämän vuosituhannen puolella.

Kuvavarmenne on alkanut menettää tehokkuuttaan. Netin roskaajat ovat kyenneet jo jonkin aikaa murtamaan CAPTCHA-kuvioita. Kirjaimia ja numeroita on helppo tulkita kuvista ohjelmallisesti, sillä perustuuhan tekstintunnistus eli OCR juuri merkkien hahmontunnistukseen. Kuvavarmenteestakin on ehditty kehittää erilaisia versioita. Eräässä menetelmässä vierailijan on kyettävä tunnistamaan valokuvia. Järjestelmä esittää satunnaisen kysymyksen, joka jotenkin liittyy esillä olevaan valokuvaan, ja vierailijan on vastattava kysymykseen oikein. Valokuvassa voi olla esimerkiksi jokin eläin, kuten lehmä, ja kysymyksessä voidaan tiedustella, miten monta täplää lehmän nahassa näkyy. Kysymykset pitää kuitenkin tallentaa järjestelmään etukäteen ja nekin loppuvat jossakin vaiheessa. Automaattiset tunnistusjärjestelmät oppivat nopeasti kysymykset ja oikeat vastaukset niihin, joten tämäkin menetelmä on jo kokenut inflaation.

Uusin kehitysaskel kuvavarmenteen saralla on kolmiulotteinen kuva, joka esitetään joka kerta eri kuvakulmista. Menetelmä on toistaiseksi vielä tehokas, sillä tällaisen kuvan tunnistamiseen ei ole vielä kehitetty automatisoitua ratkaisua. Lienee vain ajan kysymys, milloin automatiikka tekee tämänkin keksinnön tehottomaksi. Taistelu roskapostittajia vastaan on tietyllä tavalla hyödyllistä, sillä se tuottaa jatkuvasti uusia ja kehittyneempiä varmennusmenetelmiä. Siinä samassa järjestelmät kehittyvät kuin sivutuotteena ja nettiin saadaan jatkuvasti parempia palveluita.

Tehokkaimmatkin varmennusmenetelmät näemmä puretaan ennemmin tai myöhemmin. Suomen kieli on kuitenkin osoittautunut erinomaiseksi roskapostin pysäyttäjäksi. Vierailijalta kun kysyy, paljonko on kolmen ynnä neljä, jää siinä moni kieltä taitamaton kirjaimellisesti sanattomaksi.