Bulevardi ja esplanadi

Vierasperäiset lainasanat bulevardi ja esplanadi tulkitaan suomen kielessä molemmat puistokaduiksi. Kotimainen ilmaisu on kuitenkin liian yleistävä eikä paljasta alkuperäisten sanojen tarkkaa eroa. Bulevardi on nimittäin puiden reunustama katu ja esplanadi puolestaan on katujen reunustama puisto. Sana bulevardi on peräisin hollanninkielisestä bolwerc-sanasta, joka tarkoittaa linnoituksen tai kaupunginmuurin seinää. Bolwerc-sana on aikojen saatossa muotoutunut eri muotoihin, mutta alun perin se on ollut yhdyssana ja muodostunut kahdesta erillisestä sanasta bole ja werc. Bole on aikoinaan tarkoittanut puunrunkoa ja werc on nykyään englannin kielessäkin tuttu työtä tarkoittava work-sana. Vanhaan aikaan oli tapana ympäröidä kaupunki korkealla muurilla tai aitauksella, joka toisinaan rakennettiin pystyttämällä puunrunkoja vieri viereen. Näin on sitten syntynyt bole+werc eli runko+työ-sanojen liitosta bolwerc, jonka ranskankieliset ovat myöhemmin adaptoineet kieleensä monien vaiheiden (boullewerc, bollewerc, boulever) jälkeen mukautetummassa ja nykyään tunnetussa boulevard-muodossa. Sittemmin kaupunginmuurit purettiin ja niiden tilalle rakennettiin promenadi eli kävelykatu, joka kuitenkin säilytti alkuperäisen bulevardi-terminsä jääden noin 1500-luvulta käyttöömme aina näihin päiviin asti.

bulevardi ja esplanadi

Bulevardi-sanan synonyyminä voidaan käyttää ranskankielistä avenue-sanaa. Sana käännetään suomen kielelle yleensä leveäksi puistokaduksi. Avenue on bulevardin tapaan tasaisin välein istutetuiden puiden reunustama leveä katu. Sanan juuret ovat ranskan kielen sotilassanastosta, missä sillä on tarkoitettu kulkulupaa tai tapaa lähestyä kohdetta. Alkujaan jälleen latinan kielen advenire- eli päästä-verbistä johdettu sana on muotoutunut ranskan kieleen vastaavaksi avenir-sanaksi. Latinan advenire-sanassa on tulla-verbiä tarkoittavan venire-kantasanan edessä ad-etuliite, joka suomen kielessä voidaan kääntää johonkin-sanaksi. Avenue-sanalla on myöhemmin ryhdytty tarkoittamaan lähestymistapaa maalaistaloon pääsemiseksi eli kartanoon johtavaa tietä. Entisaikoina ja vieläkin kartanon päärakennukseen johti puiden reunustama tieosuus, jota siis ryhdyttiin kutsumaan avenueksi, jolla nykyään vieläkin tarkoitetaan eräänlaista puistokatua.

Esplanadi-sanan juuret löytyvät noin 1500-luvun espanjan kielestä. Sanan alkuperä on espanjankielisessä esplanada-sanassa, joka tarkoittaa suurta laakeaa tai tasaista aluetta. Englannin kielen tasankoa tarkoittava plain-sana on sukua tälle alun perin latinan explanare-sanasta muodostetulle termille. Latinankielinen kantasana puolestaan löytyy nykyäänkin englannin kielestä explain-sanana, jolla tarkoitetaan jonkin asian selittämistä. Tietyllä tavalla kyse on käsitteen laajentamisesta, kun se avataan ja selitetään kuulijalle. Näin ollen explain-sanakin viittaa pienen mutkan kautta laajuuteen, kuten siitä johdettu esplanada-sana espanjan kielessä. Esplanadilla tarkoitettiin aluksi laajaa kaupunginmuurien ulkopuolista aluetta, joka jäi muurien ja lähikylien maalaistalojen väliin. Laakea alue heti muurien ulkopuolella tarjosi otollisen kentän kaupungin suojana toimineille tykeille, joiden tulivoima pystyttiin helpommin kohdistamaan mahdolliseen viholliseen, joka ei voinut suojautua maaston turviin paljaalla esplanadilla. Esplanadi- ja bulevardi-sanojen läheinen historia kaupunginmuureihin ja linnoituksiin selittänee sen, miksi näitä käsitteitä käytetään usein toistensa synonyymeinä. Aiheesta voi lukea lisää uudesta Kielikello-lehdestä (2/2012).

Julkaistu torstaina 14.6.2012 klo 16:12 avainsanoilla historia ja lingvistiikka.

Edellinen
Kadonneen kynän seuraukset
Seuraava
Piilotuhmaa
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä