Vuotuinen Blog Action Day on käynnistynyt jälleen. Viime vuonna alkanut nettipäiväkirjan kirjoittajien yhteinen tapahtuma yhden asian puolesta keräsi kirjoituksia ympäristöaiheesta. Tänä vuonna aiheena on köyhyys. Tapahtuman tarkoituksena on koota maailman bloggaajat kirjoittamaan jostakin tietystä aiheesta ja näin herättää globaalia huomiota ja keskustelua. Köyhyys on aiheena yleismaailmallinen. Se koskettaa kaikkia kansoja ympäri maailmaa eikä köyhyys ole vain vähäosaisten ja huono-onnisten murhe. Kuka tahansa meistä voi joutua ahdinkoon ja pudota niin sanotun köyhyysrajan alapuolelle. Köyhyysrajalla puolestaan halutaan määritellä jokin tietty vähimmäistulotaso, jolla ihmisen katsotaan pystyvän elämään jossakin tietyssä yhteiskunnassa. Raja on luonnollisesti hyvin toimeentulevien ja varakkaiden asettama, sillä moni näennäisesti köyhä saattaa elää omasta mielestään hyvinkin rikasta elämää. Ihmisten arvot ovat kovin erilaiset. Siinä missä joku arvostaa korkeaa koulutustasoa voi joku toinen arvostaa enemmän käytännönläheisyyttä. Köyhyydellä on myös monet kasvot. Joillekin köyhyys on samaa kuin vähävaraisuus, joillekin se voi olla järjen köyhyyttä. Olipa köyhyyden muoto mikä tahansa, on kyseessä aina ulkopuolisten asettama köyhyyden määritelmä. Köyhyyttä pitää siis verrata johonkin, ja yleensä me vertaamme sitä mielestämme parempiosaisten tilaan.

Köyhyyttä on ollut aina. Historiankirjoitukset tietävät kertoa, että maailmassa on aina ollut paremmin toimeentulevia ja sitten vähemmän onnistuneita yksilöitä. Historia ei ole tässä suhteessa muuttunut. Yhä edelleen saamme lukea lehdistä rikkaiden ja kuuluisien elämästä. Köyhyydestä sen sijaan ei kerrota yhtä laveasti, vaikka aihe onkin noussut viimeisten vuosikymmenten myötä otsikoihin. Kirjoitukset eivät kuitenkaan ole aina käsitelleet köyhyyttä yhtenä surkeana elämäntilanteena. Köyhyys on joskus koettu myös yhteiskunnalliseksi häpeäksi ja siihen on liitetty rikollisuutta sekä muita negatiivisia latauksia. Viime aikoina myös Suomessa on käyty keskustelua köyhyydestä. Viimeaikaiset veronalennuslupaukset ovat jälleen nostaneet puheenaiheeksi vähätuloiset ja vähävaraiset. Näiden lisäksi polemiikkia ovat nostattaneet kaupungeissa yleiseksi ilmiöksi kohonneet vierasperäiset kerjäläiset. Romanian romaneiksi leimatut kerjäläiset ovat värittäneet suurten kaupunkiemme katukuvaa jo muutamana vuonna. Kehityssuunta on maassamme uusi, sillä ennen eivät omatkaan kerjäläisemme ole näin näkyvästi osoittaneet ahdinkoaan. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on sittenkin pitänyt kaikkein köyhimpienkin puolta, jotta heidän ei ole tarvinnut polvillaan kerjätä kaduilla. Köyhyyskään ei tosin aina ole pyyteetöntä.

Tämän vuoden Blog Action Day haluaa siis herättää keskustelua maailman köyhyydestä. Tällainen keskustelu on varmasti paikallaan, mutta menneet vuosituhannet ovat osoittaneet köyhyyden jatkuvan. Tuskin koskaan pääsemme sellaiseen tilanteeseen, jossa kaikilla maailman ihmisillä on yltäkylläisesti kaikkea. Köyhyyden määritelmää ja köyhyysrajan rimaa vain nostetaan, jolloin kaikki alle miljoona euroa omistavat katsotaan köyhiksi. Köyhyyttä ilmiönä saatetaan myös tarvita. Joillekin ihmisille köyhien auttaminen on humaani teko ja se tuottaa auttajassa mielihyvää. Filantropialla brassaillu tarvitsee kohteen, ja mikäpä onkaan osuvampi kohde kuin köyhät. Köyhyyttä on siis aina ollut ja näillä näkymin köyhyyttä tuskin tullaan koskaan täysin ratkaisemaan. Köyhyyden muodoista on silti hyvä keskustella vaikka Blog Action Dayn kaltaisessa maailmanfoorumissa.