Muutaman vuoden tauon jälkeen on taas aika julkaista melkein traditioksi muodostunut seinäkalenteri. Vuoden 2022 seinäkalenterin aiheena on Helsinki 1900-luvun loppuvuosikymmeninä. Olen valikoinut kalenterin kuvat Helsingin kaupunginmuseon valokuvakokoelmista. Kuvat ajoittuvat 1960-1980-luvuille ja onpa mukaan mahtunut joku kuva aivan 1990-luvun lopultakin. Kuvien valikointi oli hieman työlästä, sillä olin päättänyt käyttää kalenterissani vain värivalokuvia. Värilliset valokuvat olivat vielä harvinaisia 1960-luvulla mutta eivät aivan poikkeuksellisiakaan. Erityisesti minua ihmetytti, miten valtavasti Helsinkiä on kuvattu vielä 1990-luvulla mustavalkoisesti. Luulisi jo tuolloin värifilmin olleen sen verran edullista, että kuvat olisi kannattanut ottaa värillisinä. Vaan luulenpa, että kyseessä on jonkinlainen valokuvaajien taiteellisuus. Joskus aikoja sitten taiteelliset kuvaajat ottivat kuvansa mustavalkoisina, ja nyt näyttää siltä, että tavalliset kaupungin valokuvaajat ovat yrittäneet olla taiteellisia ja ottaneet kuvansa sitten värittöminä.
Mustavalkoisista valokuvista katoaa paljon ajan informaatiota ja aivan turhaan. Jos tarkoitus on tallentaa muistoja menneiltä ajoilta, ei siihen pidä mitään taiteellisuutta alkaa tunkemaan. Tuhannet mustavalkovalokuvat Helsingistä ovat mielestäni jokseenkin hyödyttömiä, kun niistä ei selviä ajan värikkyys. Kaiken lisäksi kuvat ovat pääsääntöisesti arjen heijastumia, ja jos niihin on yritetty jotain taiteellista asetelmaa saada aikaan, ovat kuvaajat siinä epäonnistuneet käytännöllisesti katsoen järjestäen. Yllätyksekseni taisin löytää jopa enemmän värillisiä otoksia 1960-luvulta kuin 1990-luvulta. Toivottavasti nykyiset valokuvaajat eivät enää säästele digitaalista filmiään ja ottavat vain reilusti värivalokuvia. Nykyaikaisilla kuvankäsittelyohjelmilla ne kyllä sitten saadaan näyttämään mustavalkoisilta, jos sellaisia on aivan pakko saada aikaiseksi.
Vuoden 2022 seinäkalenteri on järjestyksessään kymmenes julkaisemani almanakka. Aivan joka vuosi kalenteria ei ole ilmestynyt, sillä vuosina 2019 ja 2020 pidin taukoa. Ensimmäinen seinäkalenterini ilmestyi vuonna 2009, ja tuolloin laadin allakan pystysuuntaiselle A4-paperille. Ajaston formaatti muuttui myöhemmin, kun vuoden 2014 painos kääntyi vaakasuuntaiseksi. Samalla kalenteri sai tutun punavalkoisen brändiväritykseni. Uusin A4-kokoinen ajannäyttäjä on jälleen pystysuuntaien ja on kätevässä PDF-muodossa ja ladattavissa Google Drive -pilvitallennustilastani. Jaan seinäkalenteriani maksutta Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.