Minulta kysytään aina silloin tällöin, mistä löytää vanhoja Suomessa ilmestyneitä sarjakuvalehtiä. Aivan tyystin kaikki sarjakuvat eivät ole kadonneet markkinoilta keräilijöiden kokoelmiin, sillä yhä tänäkin päivänä monet tutut ja vanhat lehdet liikkuvat mitä erilaisimmissa piireissä. Sarjakuvaharrastuksessaan jo pitkälle päässyt keräilijä on vuosien mittaan rakentanut tutuista henkilöistä ja ystävistä verkoston, jonka kautta puuttuvia numeroita metsästetään ja vaihdetaan. Tällaiset niin sanotut ammattimaiset keräilijät käyttävät toki antikvariaattejakin ja muita lähteitä, mutta varmimmin haluttu numero löytyy suhteilla. Harrastusta aloittelevan kannattaa kuitenkin suunnata paikkakuntansa antikvariaattiin ja aloittaa sarjakuvien keräily ostamalla hyväkuntoisia lehtiä.
Antikoiden lisäksi hyviä apajia ovat kirpputorit ja nettihuutokaupat. Huutokaupoista voi toisinaan löytää jopa kokonaisia vuosikertoja, joten niiden listoja on hyvä seurata aktiivisesti. Kirpputoreilta ei juuri harvinaisuuksia löydä, mutta joskus myyntipöydiltä voi onnistua saamaan bulkkina isomman erän lehtiä. Sarjakuviin erikoistuneita antikvariaattejakin on useita. Esimerkiksi Helsingissä sijaitseva Kulku-katin Poika on erinomainen liike, josta kannattaa aloittaa. Kun oman paikkakunnan antikat on koluttu läpi, niin sitten on aika vierailla Helsingissä paksun lompakon kanssa ja viettää päivä tai pari kiertelemällä pääkaupungin lukuisissa antikvariaateissa.
Sarjakuvalehtien keräilyharrastus ei ole mitään halpaa puuhaa. Monet 1970-luvun sarjikset ovat päättyneet jo aikaa sitten eikä niiden pienistä painoksista riitä lehtiä kovin monille keräilijöille, etenkään jos asettaa laatuvaatimuksensa poikkeuksellisen korkealle. Harvinaisille lehdille kertyy ajan mittaan hintaa. Suosittelenkin kokonaisen vuosikerran hankintaa heti kättelyssä, vaikka sille saattaa kerralla kertyä maksettavaa useita satoja euroja. Valmiin vuosikerran ostaminen vähentää huomattavasti yksittäisten numerojen keräilemisen vaivaa, ellei sitten katso juuri tuota keräilyä varsinaiseksi harrastukseksi omistamisen sijaan.
Keräilyharrastuksessa olisi hyvä keskittyä johonkin tiettyyn sarjakuvaan tai muutamaan sellaiseen. Jotkut keräilevät Aku Ankkoja ja toiset puolestaan ovat erikoistuneet jonkun tietyn piirtäjän tuotantoon. Liian laajaa repertoaaria on vaikea hallita ja se tulee kalliiksi ja mikä pahinta, kokoelma ei tunnu koskaan tulevan täyteen. Mikäli keräily alkaa olla epätoivoista, voi aina laittaa ilmoituksen lehteen ja yrittää löytää puuttuvia lehtiä silläkin keinolla. Lopuksi voi yrittää kysellä lisää vinkkejä osallistumalla sarjakuvaharrastajien keskustelufoorumiin Kvaak-sivustolla. Lähteitä sarjakuvakeräilijöille siis on tarjolla. Kysymys onkin enemmän ajasta ja rahasta.