Suomalaisten lääkeostokset Internetissä ovat kasvaneet kuluvana vuonna nelinkertaisiksi. Näin uutisoi Mika Lahdensivu Digitoday-verkkolehden kolumnissaan tänään. Ostosten suosioon on etsitty syitä jo jonkin aikaa. Yhdeksi selitykseksi on annettu potenssilääkkeiden huimaa markkinointia roskapostina. Varmasti jokainen, joka käyttää netin sähköpostia, on törmännyt jossakin vaiheessa houkuttelevan tuntuiseen lääkemainokseen. Itse en ole mainoksia lukenut, mutta kolumnissa annetaan ymmärtää, että ne lupaavat lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä. Lisäksi viranomaisia ja asiaan perehtyneitä kummeksuttaa suomalaisten avoin suhtautuminen nettiapteekkeihin ja niiden tuotteisiin.

Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, että nettiapteekkien lääkkeet ovat turvallisia. Sieltähän voi tulla mitä tahansa jauhosta tappavaan myrkkyyn. Tosin nämäkään hämäräkauppiaat eivät varmasti halua tappaa maksavia asiakkaitaan, joten välitöntä hengenvaaraa ei liene odotettavissa. En voi muuta kuin taas kerran hämmästellä, miten paljon suomalaisilla on rahaa ja miten rikkaita ihmiset oikeasti ovatkaan. Rahaa riittää syydettäväksi tällaisiin tyhjänpäiväisiin ja epämääräisiin lääkkeisiin netissä. Kaiken lisäksi ostos on aivan turha, sillä aineet jäävät tullin takavarikoimiksi. Lääkkeiden yksityinen maahantuonti kun on Suomessa laitonta. Ehkä jo tieto siitä, että on tilannut troppia, parantaa ihmismielen. Ainakin se tuntuu saavan eräät kansalaiset hyvälle mielelle. Eri asia on sitten lääkekrapula jonkin ajan kuluttua, kun rohdokset jäävät tullin haaviin eivätkä koskaan saavu perille.

Nettilääkekaupassa on kysymys samanlaisesta nigerialaiskirjehuijauksesta, joista saimme lukea muutama vuosi sitten. Hyväuskoisilta ja varakkailta ihmisiltä yksinkertaisesti huijataan ylimääräiset rahat rikollisten ja huijareiden taskuihin. Suomalaiset ovat kaiken lisäksi sinisilmäisiä. Henkilökohtaisia tietoja, kuten nimiä, kotiosoitteita ja luottokortin numeroja, jaetaan surutta avoimissa nettiapteekeissa ja muilla vähintäänkin kyseenalaisilla verkkosivustoilla. Hyvänä esimerkkinä käy taannoinen Nordea-pankin nimissä lähetetyt phishing-kalastelukirjeet, joiden onkeen parikymmentä suomalaistakin tarttui sillä seurauksella, että tileiltä katosi huijareiden liiveihin noin 60 000 euroa. Kun rahaa on likaa, ei kukaan jää suremaan niiden menetystä tai menettäjää. Rahat voisi lahjoittaa parempaankin tarkoitukseen.