Mielen terveyttä ja onnellisuutta

Voivatko yritykset oikeasti auttaa työntekijöitä pysymään onnellisina ja terveinä? Yhä useammat työnantajat ovat ryhtyneet tarjoamaan työntekijöilleen mielenterveysetuja. Mutta onko tämä sellaista, mitä työntekijät haluavat, käyttävätkö he näitä etuja, ja onko niistä todella apua pitämään ihmiset onnellisina? Yleensä työpaikoilla ei puhuta mielenterveyteen liittyvistä asioista, mutta mediassa on puhuttu paljon siitä, miten mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet, ja jotkut työnantajat ovat tarttuneet tähän aiheeseen ja päättäneet tarjota apua sitä tarvitseville työntekijöille. Mutta haluaako työntekijä oikeasti kertoa työnantajalle kärsivänsä tällaisista ongelmista?

Monenlaisia tapoja hoitaa omaa mielenterveyttään

Ihmisillä on olemassa monenlaisia tapoja hoitaa omaa mielenterveyttään silloin, kun kyseessä eivät ole vakavat mielenterveyden ongelmat. Yksi keinoista on rentoutua pelaamalla kasinopelejä, joita Simppeli nettikasinot tarjoavat. Liikunta on monen mielestä yksi parhaista keinoista saada ajatukset rentoutumaan. Työnantajat tarjoavat usein työntekijöille liikuntaseteleitä tai muita liikuntaetuuksia, joista voi olla apua oman yleisen jaksamisen ja terveyden ylläpitämisessä.

Kuva
Devanath

Viime vuosina, ja kaikilla toimialoilla, yhä useammat yritykset ovat alkaneet lisätä hyvinvointi- ja mielenterveysresursseja työntekijöiden etuuspaketteihin. Pandemian aikana nämä etuudet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Resursseja käytetään enemmän stressin hallintaan sekä sietokykyyn. Pandemia on saattanut tuoda monilla työntekijöillä esille piilevät ongelmat ja näitä halutaan nyt hoitaa aikaisessa vaiheessa, jotta voidaan välttää pitkiä sairauslomia.

Ovatko käytetyt keinot tehokkaita

Työntekijät eivät ehkä halua valita yritysten hyvinvointiohjelmia, koska nämä resurssit eivät ole täysin oikeanlaista apua. Joogassa ja meditaatiossa on varmasti mukava käydä, mutta hoitaako se oikeasti sellaisia ongelmia, jotka ovat ehtineet kehittyä jo pidemmän aikaa? Jos näiden hyvinvointipakettien lisäksi ei tehdä muutoksia sitä tukevan työympäristön luomiseksi, ongelmaa ei ratkaista, vaan siihen laitetaan vain kipsi. Jos työnantajat keskittyvät tukevamman yleiskulttuurin luomiseen, saattavat heidän työntekijänsä olla halukkaampia hyödyntämään muita hyvinvointietuja, joihin yritys sijoittaa rahaa. Tukevissa organisaatioissa ihmisten on helpompaa puhua mielenterveydestä ja he todennäköisemmin tietävät minne mennä apua ja neuvoja varten.

Mindfullness voi lisätä stressiä ja ahdistusta

Mindfullnessin mainitaan usein olevan ratkaisuna melkein kaikkeen mahdolliseen. Mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että meditaation voi viedä liian pitkälle. Miten jokin sellainen asia, josta voi olla apua monelle ihmiselle, voi osoittautua joillekin ihmisille häiritsevien vaikutusten tuojaksi? Onko tällaisille henkilöille olemassa keinoja saada meditaation etuja joutumatta kokemaan sen mahdollisesti tuomaa stressiä ja ahdistusta?

Kuva
franciscojcesar

Kahdeksan viikon mindfullness-kurssilla käyvien ihmisten keskuudessa niillä, jotka mietiskelivät yli 30 minuuttia päivässä, viitenä päivänä viikossa, unen laatu oli yleensä huonompi kuin niillä, jotka viettivät vähemmän aikaa meditoiden. Onko niin, että asia, jonka pitäisi hidastaa mielemme liikkeitä ja auttaa rauhoittumisessa, tekeekin joillakin ihmisillä juuri päinvastoin?

Itsensä tunteminen on parasta meditaatiota

Eräs muusikko kertoi, että silloin kun hän haluaa rauhoittua ja meditoida, hän sulkee kaikki kotinsa laitteet, sammuttaa kaikki valot ja peittää silmänsä, jotta hän on täydellisessä hiljaisuudessa ja pimeydessä. Tämän tarkoituksena ei niinkään ole keskittyä mietiskelemiseen vaan oman kehonsa ja tuntemuksiensa kuuntelemiseen. Hän kertoi, että parhaimmillaan hän on viettänyt silmät sidottuna kotonaan 24 tuntia ja se oli kaikkein rauhoittavin kokemus, mitä hänellä on koskaan ollut. Kun estetään jokin aisti, saadaan muut aistit toimimaan paremmin. Tällöin voi kuulla oman hengityksensä, sydämensä lyönnit ja jopa sen miten veri kiertää verisuonissa.

Mielenterveysongelmista tulee puhua enemmän

Mielenterveysongelmista puhuminen on kauan aikaa ollut sellainen asia, jota ei vain tehdä. Aiheesta ei ole ollut soveliasta puhua ja omat ongelmat on pidetty visusti piilossa. Jos ongelmiin ei puututa ja jos niistä ei puhuta, johtavat ne lopulta yleensä huonoihin ratkaisuihin. Tällä hetkellä on olemassa uusi ilmapiiri, joka kannustaa puhumaan omista ongelmistaan ja huolistaan, jotta niiden aiheuttamat tunteet eivät kasaantuisi omaan mieleen, jossa ne voivat aiheuttaa vielä suurempia ongelmia. Mielenterveysongelmia ei ole vain aikuisilla, myös lapset ja nuoret kärsivät niistä, ja niihin tulisi saada apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Koulujen terveydenhoitajilla sekä myös opettajilla on tärkeä rooli tässä asiassa, sillä he pystyvät ohjaamaan oikeanlaisen avun pariin. Mutta apua ei voi antaa jollei ongelmista ensin puhuta. Avoimuus ja arvostelemattomuus ovat tärkeässä osassa tässä asiassa.

Julkaistu perjantaina 26.3. klo 15:40.

Edellinen
Ajan pyörre
Seuraava
Pelitietoutta nettikasinoista
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä