Vuorineuvosjohtaja oli vastikään liittynyt Suomalaiseen Klubiin. Eräänä päivänä hän päätti hyödyntää uutta jäsenyyttään ja asteli klubille lounastamaan. Eteisaulassa ystävällinen klubimestari tervehti uutta tuttavuutta ja ripusti johtajan takin naulakkoon kymmenien muiden samannäköisten takkien joukkoon. Lounaan jälkeen vuorineuvos asteli takaisin aulaan, jossa mainio klubimestari jo ojenteli herran päällystakkia. Hieman hämmästyneenä johtaja kysyi: "Mistäs klubimestari tiesi, että tämä on minun takkini?" Klubimestari vastasi tottuneeseen tapaan: "En minä tiedäkään, onko tämä Teidän takkinne, mutta tämä Teillä oli yllä, kun tulitte."