Lähikuvassa Renny Harlin

Halpojen kirjojen antikvariaattilöydöt saivat jatkoa eräänä viikonloppuna ostettuani Sofian antikvariaatista yhdellä eurolla Tuire Harjolan teoksen pikkuveljestään, Renny Harlinista. Vain muutaman vuoden ikäinen eli vuonna 2009 julkaistu Lähikuvassa Renny Harlin on lyhyt elämäkertateos Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmästä ja kansainvälisimmästä elokuvaohjaajasta. Isosisko Tuire Harjola kirjoittaa kirjassaan värikkäästi lapsuusajoistaan sekä ajoista menestyneen veljensä seurassa kuvauspaikoilla eri puolilla maailmaa. Lämminhenkinen elämäkerta tuo mieleen myös omia muistoja hieman samoilta aikakausilta, joita Harjolan sisarukset ovat eläneet nuoruudessaan. Koskettavat kuvaukset lapsuuden iloista ja suruista on jaettu lukijalle tunteikkaasti ja turhia kaunistelematta. Kirjaa lukiessaan on helppo eläytyä Harjolan perheen arkeen ja aistia, miten vuodet ja vuosikymmenet kiitävät kuin siivillä.

Harjola, Tuire: Lähikuvassa Renny Harlin

Kirja Renny Harlinista ei ole mikään läpiluotaava pikkutarkka ja yksityiskohtia pursuava paljastusteos. Oikeastaan Tuire Harjolan teksti kertoo paljon myös hänen omasta elämästä alun turvallisuushakuisen pikkuveljensä kanssa ja on kuvaus seikkailunhaluisen siskon värikkäistä elämänvaiheista. Tuire-sisko antaa opuksessaan kuvan itsestään päättämättömänä seikkailijana, joka ei osaa asettaa päämäärää vaan elää päivä kerrallaan ja ottaa jokaisen uuden aamun vastaan uteliaana ja uutena mahdollisuutena. Pienoisen pettymyksen kirja tuokin juuri näillä perheen arjen kuvauksilla eikä veljestä Rennystä ole järin paljon uutta kerrottavaa, sellaista mitä media ei ole jo vuosien varrella paljastanut. Vaikka kirjoittaja onkin hyvin piilottanut kateutensa menestyneen veljen varjossa, putkahtaa se esiin muutaman kerran hyvin suorasukaisesti, ja lukija pystyy helposti aistimaan vihreyden sivuja kääntäessään. Muutaman kerran mielessäni kävi, että kuuluisan veljen nimi on kirjan kannessa enemmänkin myyntiargumenttina kuin varsinaisen sisällön kuvaajana.

Harjolan kirjallinen tyyli on kulmikasta ja ajoittain arvoituksellista. Vaikka en ole mikään kirjallisuusarvostelija ja vielä vähemmän kirjallisuuden asiantuntija, koin kirjan kerronnan hieman töksähteleväksi ja ehkä harjaantumattomaksi. Tietenkin ongelma on lukijassa eli itsessäni, sillä en tainnut oikein oivaltaa Harjolan runollisluonteista tyyliä. Olisin kuitenkin toivonut hieman värikkäämpää kielenkäyttöä ja mielenkiintoisempia ilmauksia oman yksinkertaisen arkityylini vastapainoksi. Kirjaa oli jokseenkin helppo lukea muutamista taiteellisista ponnahduksista huolimatta. Vähän tästä jäi sellainen kiireellä kirjoitetun maku, mutta elämämyönteisenä ja ihmisläheisenä tulkintana kirja on pienen ja vähän suuremmankin suomalaisen merkkihenkilön arvoinen.

Harjola, Tuire

Lähikuvassa Renny Harlin

alaotsikko

ISBN
9789511229742
Kustantaja
Otava

Julkaistu maanantaina 11.6.2012 klo 17:43 Kirjat-luokassa.

Edellinen
Tiskikoukku
Seuraava
Monikäyttöinen Norjan lippu