Kutsuplus-kyyti

Suurin osa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä on tänään ollut seisahduksissa työntekijöiden mielenilmaisun vuoksi. Työläiset protestoivat hallituksen kaavailuja laskea työvoimakustannuksia ja sitä myöten yrittää nostaa maan talous. Protestiksi moni palvelu on tänään hiljennyt päiväksi mukaan lukien ratikat, bussit ja paikallisjunat. Mielenosoituksen teho jää nähtäväksi, mutta perjantaille ajoitettu mielenilmaisu haiskahtaa enemmänkin pidennetyltä viikonlopulta. Itse en osallistunut tempaukseen ja jouduin tahtomattani kärsimään joukkoliikenteen seisokista.

Kutsuplus

Työmatkani onnistui kaikesta huolimatta tänään erittäin hyvin. Varauduin työmatkaan tilaamalla Kutsuplus-kuljetuksen heti aamutuimaan. Aloin tilata matkaa varttia yli seitsemän aamulla, mutta sain ensimmäisen vapaan lähdön vasta puoli kahdeksaksi. Ajoitus riitti minulle, sillä työt oli tarkoitus aloittaa yhdeksältä. Matka-ajaksi Kutsuplus-palvelu arvioi noin parikymmentä minuuttia, mikä sekin olisi riittänyt mainiosti työmatkaani varten. Auto nouti minut sovittuna aikana sovitulta bussipysäkiltä. Liikenne Helsingissä oli kuitenkin yllättävän hiljaista ja vähäistä, joten matkaan meni lopulta aikaa vain viisi minuuttia, kun auto ei joutunut juuri kertaakaan pysähtymään. Olin ainoa matkustaja yhdeksän hengen pikkubussissa. Matka oli suhteellisen edullinen, ja maksoin kyydistä noin viisi ja puoli euroa. Maksun suoritin ennakkoon kätevästi nettivarauksen yhteydessä eikä autossa enää tarvinnut kaivaa kuvetta vaan riitti kun vain yksinkertaisesti nousi kyytiin ja kertoi varauskoodinsa kuljettajalle.

Kotimatka onnistui sekin mainiosti työnseisahduksesta huolimatta. Lähdin työpäivän jälkeen kävelemään ja tarkoituksenani oli kävellä noin viiden kilometrin matka kotiin. Arvioin matka-ajaksi noin tunnin. Ehdin kävellä vasta noin muutaman kilometrin ja parikymmentä minuuttia, kun tulin eräälle bussipysäkille. Katsahdin ympärilleni siinä toivossa, että pysäkille olisi ajanut jokin bussi, joita kulki sentään muutamia. Näin, että parin korttelin päässä odotteli bussi numero 72 liikennevaloissa. Auto tuli kuin tilauksesta pysäkille, ja näin pääsin kätevästi perille. Kävelymatkani sen sijaan keskeytyi, mutta en jäänyt sitä sen enempää suremaan. Työpäiväni oli siis osapuilleen melko tavallinen eikä päivän mittainen lakkoilu nyt kovin paljon haitannut elämääni.

Julkaistu perjantaina 18.9.2015 klo 18:41 avainsanoilla liikenne ja tapahtumat.

Edellinen
Kamppi ennen ja nyt
Seuraava
Audionautix