Maamme tunnetuimpiin kirjailijoihin lukeutuva Mika Waltari (1908-1979) oli erittäin tuottelias. Lukuisat romaanit, käsikirjoitukset, novellit, kuunnelmat ja näytelmät ovat ihastuttaneet lukijoita jo kohta sadan vuoden ajan, sillä Waltarin esikoisteos Jumalaa paossa ilmestyi vuonna 1925. Kirjailijan tunnetuin työ lienee Sinuhe egyptiläinen vuodelta 1945. Tämän historiallisen eepoksen lisäksi Waltari kirjoitti myös komedioita, joista komisario Palmun dekkarit ovat monille tuttuja. Palmun veijaritarinoista on filmattu myös elokuvia ja viime keskiviikkona kantaesityksen sai ensimmäinen näyttämösovitus.
Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä esitetään paraikaa Mika Waltarin samannimiseen romaaniin perustuva näytelmä Komisario Palmun erehdys. Ostin lipun tämänpäiväiseen iltapäivänäytökseen jo yli neljä kuukautta sitten ja silloinkin pääsin valitsemaan permannolta enää vain hajapaikoista. Loppujen lopuksi neljännellä penkkirivillä sijainnut paikkani ei ollut lainkaan huono. Sieltä oli hyvä näkyvyys lavalle, joskin niin taisi olla kaikilta paikoilta, sillä Arena-näyttämö on suhteellisen pieni. Tämän lauantain esitykset olivat loppuunmyytyjä, mutta muihin näytöksiin on vielä lippuja. Noin parituntinen esitys eteni melko vauhdikkaasti. Vaikka olen tämän seikkailun nähnyt elokuvana useaan otteeseen, on edellisestä kerrasta niin pitkä aika, että juonenkäänteet olivat jo päässeet unohtumaan. Ja hyvä niin, sillä nyt näytös tuntui kuin olisi ollut katsomassa sitä ensimmäisen kerran.
Pääosassa komisario Palmuna näyttelee Mikko Kivinen. Palmun rooliin Kivinen on kuin valettu ja tuntuu sopiva siihen myös raamikkuutensa puolesta. Lavastus oli mielestäni hyvin onnistunut etenkin kun ottaa huomioon Arena-näyttämön tilat. Roolisuoritukset olivat muutoinkin erinomaiset samoin kuin aikakautta eli 1920-30-lukujen vaatemuotia myötäillyt puvustus. Lavalla esiintyivät monet konkarit ja tutut kasvot, kuten Risto Kaskilahti (Kokki) ja Leena Uotila (Amalia Rygseck) muutamia mainitakseni. Näyttelijäntyöt olivat vakuuttavia, joskin muutamin kohdin vuorosanat menivät hieman sekaisin, mutta tämä on ymmärrettävää, sillä eihän esityksiä ole kertynyt vielä kuin muutama. Nuorempia näyttelijöitä, kuten esimerkiksi Antti Peltolaa (Aimo Rygseck) vaivasi ylinäytteleminen, mutta kokemuksen ja iän myötä näyttelijäntaidot varmasti hioutuvat lähemmäksi aidontuntuista suoritusta. Kaikkiaan Komisario Palmun erehdys -näytelmä oli erittäin nautittavaa seurattavaa ja ehdottomasti siis katsomisen arvoinen.