Viimeöisen lumimyräkän jälkeen on taas vaikeaa uskoa ilmastonmuutokseen. Taikka voihan tätäkin pitää eräänlaisena spontaanina ilmastomuutoksena, kuitenkin sillä erotuksella, että myräkkä oli tiedossa etukäteen toisin kuin ilmaston yleinen muuttuminen. Lunta on satanut paikoin puolikin metriä. Pääkaupunkiseudulla katujen varsilla oli aamulla iso joukko valkoisia kumpareita, joiden alle oli hautautunut henkilöautoja. Oman auton käyttö sankan lumentulon jälkeen on joskus vaikeaa, sillä monet kadut ovat vielä auraamatta pääväyliä lukuun ottamatta. Kansalaisia kehotettiinkin monissa tiedotusvälineissä käyttämään oman auton sijaan julkisia kulkuneuvoja.

Työmatkani on normaalisti taittunut kätevästi yhdellä bussilla ja melkein ovelta ovelle. Tänään vakiobussini ajoi kolarin, jonka seurauksena matkustajat päätyivät jalkapatikalle. Onneksi seuraava pysäkki oli vain muutaman kymmenen metrin päässä. Siihen ensinnä saapunut bussi oli ääriään myöten täynnä ja käytännöllisesti katsoen porhalsi pysäkin ohi. Seuraavaan bussiin mahtui vielä matkustajia. Jouduin jättämään bussin hieman ennen päätepysäkkiäni, sillä auto oli kurvaamassa vastakkaiseen suuntaan. Kolmas bussi saapui kelistä huolimatta nopeasti ja pääsin kuin pääsinkin kuivin jaloin perille. Entisen vartin mittaiseen matkaan oli aamulla kulunut 40 minuuttia.

Suuret lumikinokset keskellä Helsinkiä ovat harvinaisia näinä päivinä. Siksipä ehkä muutamat ihmiset ottivat valokuvia lumivalkoisista kaduista ja nietosten yli puikkelehtivista kaupunkilaisista aamukiireissään. Kaikki eivät ilahtuneet lumivaipasta, mutta löytyy toki yksi kuluttajaryhmä, joka ei kursaile ilmaisesta ilosta. Lapset ovat olleet riemuissaan valtavista lumikasoista. Pihoille on nopeaan tahtiin noussut lumiukkoja ja pieniä laskettelumäkiä, joissa kerrankin pääsee kokeilemaan sitä kauan kellarissa lojunutta pulkkaa. Pitkään ei tätäkään ilmaista kivaa kestä. Loppuviikoksi on jo ennustettu lauhtuvaa ja vesisadetta. Pääsemme siis taas "normaalin" talven makuun.