Viime perjantai vierähti kesäretken merkeissä Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa. Aamuvarhaisella lähtenyt lento pakotti heräämään jo puoli viiden aikaan. Torstain ja perjantain välinen yö jäi siis tavallista lyhyemmäksi, vaikka menin nukkumaan jo yhdeksän aikaan illalla. Aamutoimien jälkeen lähdin lentokentälle, josta ryhmämme lento nousi ilmaan seitsemältä. Laskeuduimme Kastrupiin kahtakymmentä vaille yhdeksän ja nopeasti olimmekin sitten jo metroasemalla matkalla keskustaan. Nousimme katutasolle Kongens Nytorv -asemalla, josta kävelimme Strögetille, kuuluisalle kauppakadulle. Yhdeksän aikaan aamulla moni kauppa oli vielä kiinni, mutta pysähdyimme kevyelle aamiaiselle Cafe Europa 1989 -kahvilaan.

Päivän ohjelmaksi oli varattu risteily kaupungin edustalla. Ajeluun oli vielä aikaa, joten lähdin kävelemään rantakatua pitkin kohti Nyhavnin satama-aluetta, josta turistikierrokset alkoivat. Kööpenhaminan aamu oli aurinkoinen ja kirkkaan sininen taivas lupasi mukavan kesäistä keliä kaupunkiin. Kanavaristeilymme alkoi yhdentoista aikaan ja kierteli satamassa ohittaen uutuuttaan kiillelleen musiikkitalon ja oopperatalon. Ruuhi käväisi myös pienen merenneidon patsaalla, jonka ympärillä parveili satapäin turisteja bussilasteittain. Tunnin mittainen kierros kiemurteli vielä kapeissa kanavissa ennen kuin päädyimme takaisin lähtöpisteeseen. Aurinko porotti lämpimästi, ja vedenpinnasta heijastuneet säteet lisäsivät entisestään kuumotuksen tunnetta poskissa. Samaan aikaan taivaalle alkoi keräytyä harmaita pilviä, jotka enteilivät sääennusteessa luvattuja ajoittaisia tihkusateita.

Lounastimme Rosenborgin linnanpuiston laidassa sijainneessa Orangeriet-ravintolassa. Palvelu pienehkössä lounasravintolassa oli hieman hidasta, mutta rukiiset voileivät maistuivat erinomaisilta samoin kuin herkullinen jälkiruoka kahvikupposineen. Aikaa ruokailuun tuhraantui kieltämättä luvattoman paljon, mutta eipä siinä juuri ollut kiire minnekään, kun lentokin takaisin Helsinkiin oli vasta illalla. Poskeni hehkuivat yhä aurinkoisen risteilyn jäljiltä. Säätila sen sijaan oli vaihtunut jo sateisemmaksi, ja ensimmäiset pisarat putoilivat taivaalta alkuiltapäivällä. Kiertelin Strögetiä päästä päähän löytämättä kuitenkaan mitään ostettavaa. Itse asiassa en tällä kertaa piipahtanut yhdessäkään kaupassa ja suuntasin lopulta Studiestræde-kadulla sijainneeseen pieneen kahvilaan, johon mahtui istumaan juuri ja juuri kaksi asiakasta kerrallaan. Pieni lattekahviannokseni oli kaikkea muuta kuin pieni, kun eteeni nostettiin melkein litran vetoinen tulikuuma juomalasi.

Kesäpäivä Kööpenhaminassa vierähti nopeasti ja kohta olikin aika palailla lentokentälle. Kätevimmin asemalle pääsee joko metrolla tai paikallisjunalla. Taskussani oli 24 tunnin paikallisliikenteen matkalippu, joka kelpasi niin metroon, junaan kuin busseihinkin. Päätin palata Kastrupiin junalla, koska rautatieasema oli vain kivenheiton päässä kahvilasta, jossa olin istuskellut melkein tunnin ajan. Näyttötaulu kertoi junan lähtevän laiturilta kuusi, mutta todellisuudessa kentälle suuntautunut juna lähtikin laiturilta viisi ja kymmenen minuuttia aikataulussa ilmoitettua myöhemmin. Tuumailin että samapa tuo, pääasiahan oli päästä kentälle. Matka ei ollut pitkä ja jo noin vartin kuluttua käyskentelin taas lentoaseman pitkillä käytävillä. Koneen lähtöön oli aikaa reilu tunti, joten kerrankin aikaa riitti tax free -shoppailuun. Taaskaan en löytänyt mitään ostamista, joten tyydyin vain chilillä maustettuun pölseriin paksun sinappipedin ja pienen sämpylän kera. Lento lähti ajallaan ja pääsin lopulta kotiin puolenyön aikoihin toinen korva lukossa. Laskeutuminen korkeuksista jumitti korvani niin, etten tahtonut kuulla mitään ja sordiino oli osittain päällä vielä seuraavana aamuna. Mukava kesäretki oli rentouttavaa vaihtelua pitkän talven ja kevään päätteeksi.