Tänään olisi ollut sopiva päivä katsella vuonna 1992 ensi-iltansa saanutta Uuno Turhapuro -elokuvaa Suomen tasavallan herra presidentti. Järjestyksessään 16. Turhapuro-elokuva oli aikoinaan vuoden katsotuin kotimainen elokuva, jota kävi katsomassa lähes kolmesataatuhatta katsojaa. Taattu Turhapuro-komedia jatkaa Uunon kohelluksia siitä, mihin ne olivat jääneet aiemmissa seikkailuissa. Tämänkertaisessa hassuttelussa Uunosta on tullut Suomen presidentti. Uunon presidenttiaineksista saattoi saada vihiä jo vuonna 1978, kun Rautakauppias Uuno Turhapuro - presidentin vävy -leffa tuli elokuvateattereihin. Hän vaatii ministereitä käyttämään ilonaamareita ja nimittää uuteen hallitukseen isäukkonsa, Härski Hartikaisen, Sörsselsönin ja muut kotikylänsä henkilöt. Ruotsin kuninkaan Kaarle Kustaan ja Silvian saavuttua Suomeen valtiovierailulle Uuno ymmärtää, ettei Suomi ole kuningaskunta toisin kuin muut pohjoismaat. Virheen voi korjata vain tekemällä maasta kuningaskunnan. Kansalaiset kannattavat ajatusta. Teiden nimiä muutetaan Uunon mukaan ja hän saa näköispatsaan. Uunon lääkäri kuitenkin ilmoittaa, että tämän tulee jättää virkansa vähäksi aikaa. Uuno pyytää entistä presidentti Mauno Koivistoa ottamaan presidentin viran, koska presidentin kiireinen elämä ei sittenkään sovi hänelle.

Presidentinvaalien ensimmäinen äänestyspäivä on ollut tiedotusvälineiden mukaan vilkas. Vielä on ennenaikaista sanoa, onko uusi presidentti herra vai rouva. Uunon veroista kandidaattia ei tälläkään kertaa ole tarjolla, sillä ehdokkaat ovat olleet vähän liiankin värittömiä. Gallupit ovat povanneet jo pitkään selvän voittajan, mutta kakkossijasta on käyty loppuun asti kovaa kamppailua. Ennakkosuosikin suosio näyttäisi viimeisten mielipidetutkimusten mukaan tasaantuneen, koska epävarmat äänestäjät eivät olleet kyselyn aikaan vielä päättäneet, ketä äänestävät. Tänään tulos on selvillä, ja jos emme vielä saa uutta tasavallan presidenttiä niin ainakin tiedämme, ketkä kaksi ovat toisella äänestyskierroksella.