Ennusteiden mukaan maaliskuun eduskuntavaaleissa äänestäjien keski-ikä nousee ensimmäistä kertaa yli 50 vuoden. Nykypäivä-lehden perjantaina 26.1. ilmestyneessä numerossa käsitellään laajasti gerontokratiaa eli vanhusten valtaa. Huoli on aiheellinen, sillä vaarana on, etteivät nuorempien kansalaisten näkemykset välity päätöksentekoon. Ilmiö on jo nyt nähtävissä päivänpolitiikassa. Keskustapuolue on nimittäin julkistanut vaalitavoitteessaan muutoksia eläkeläisten verotukseen ja 20 euron korotusta kansaneläkkeisiin. Nuorille puolestaan on tarjolla matalapalkkatyön tuen laajentamista eli käytännössä lämmintä kättä.

Äänestäjien ikääntyminen voi synnyttää negatiivisen kierteen. Kansanedustajaehdokkaat eivät voi olla huomioimatta äänestäjien ikääntymistä, joten myös heidän vaalisanomansa tulee suunnatuksi juuri siihen äänestäjien ryhmää, joka todennäköisemmin käy äänestämässä. Tilastot aikaisemmilta vaalivuosilta puhuvat karua todellisuutta. Nuorten äänestyskäyttäytyminen on entisestään passivoitumassa, jolloin kierre on valmis. Gerontokratia näkyy myös politiikan sisällössä. Tämä toteutuu käytännössä esimerkiksi julkisten menojen kasvuna, sillä vanhempi väestö on riippuvaisempi julkisen sektorin palveluista ja tulonsiirroista.

Nuorten äänestysintoa on ryhdytty lisäämään ja uudeksi kanavaksi on valjastettu Internet-verkko. Monet järjestöt ja viranomaiset ovat avanneet nuorille suunnattuja sivustoja, joilla kerrotaan vaaleista ja äänestämisestä. Opetusministeriön rahoittama nuorten verkkodemokratiahanke Valtikka, Äänet kuuluviin -hanke sekä nuorten vaalikone ovat esimerkkejä netissä toteutetuista hankkeista, joilla pyritään aktivoimaan nuoriso vaaliuurnille. Uuden eduskunnan keski-ikä samoin kuin äänestäjien ikärakenne selviää vasta vaalien jälkeen. Meillä äänestäjillä on kuitenkin sitä ennen mahdollisuus vaikuttaa tulokseen käyttämällä äänioikeutemme vielä kun se on oikeus. Kukaan meistä tuskin haluaa sen muuttuvan velvollisuudeksi.