Loppiainen katkaisee viikon ja päättää joulun. Loppiainen on yksi kirkollisista pyhäpäivistä, ja monet lähteet selittävät sen olevan yhteydessä evankeliumissa mainittuihin idän tietäjiin. Kirkollisena juhlana loppiainen on joulua vanhempi ja sitä on vietetty jo 200-luvulta lähtien. Se on alkuaan ollut Kristuksen syntymäjuhla, minkä vuoksi sitä vieläkin joskus sanotaan "vanhaksi jouluksi". Juhla-aihe on vaihdellut eri vuosisatoina. Loppiaisena on juhlittu Kristuksen syntymää, Jeesuksen kastetta ja Kaanaan häitä. Kertomuksen mukaan vieraita kansoja edustaneet tietäjät saapuivat osoittamaan kunnioitustaan vastasyntyneelle Jeesus-lapselle, jota pidettiin tulevana juutalaisten kuninkaana.
Loppiaisen perinteinen nimi on epifania eli Herran ilmestyminen. Sana juontaa juurensa antiikin kreikan kielen sanasta epiphaneia, joka on suomennettuna ilmestyminen. Ortodoksisessa kirkossa päivää kutsutaan teofaniaksi. Sana teofania on sekin kreikkaa ja on muodostettu sanoista theós (jumala) ja emfánisi (ilmestyminen). Suomennettuna sana tarkoittaakin sananmukaisesti Jumalan ilmestymistä. Suomenkielinen sana loppiainen viittaa loppu-sanaan, jolla on tarkoitettu joulunajan päättymistä. Päivää kutsutaan eri kielissä monilla eri termeillä. Yleisesti päivä tunnetaan kreikan kielen epifaniaa tarkoittavasta sanasta johdetulla ilmaisulla. Ruotsiksi loppiainen on trettondedag jul eli sananmukaisesti kolmastoista päivä joulusta. Ilmaus kertookin, että loppiaista vietetään kolmentoista päivän kuluttua joulusta. Tanskaksi ja norjaksi päivää kutsutaan sanalla helligtrekongersdag, joka suoraan käännettynä tarkoittaa kolmen kuninkaan pyhäpäivää.
Moni on jo ehtinyt unohtaa loppiaisen merkityksen. Sitä pidetään vain yhtenä arkipyhänä muiden joukossa ja joka vuosi sen merkityksen joutuu selvittämään uudestaan. Aiemmin loppiainen oli nykyiseen tapaan arkipyhä, mutta vuosina 1973-1991 sitä vietettiin lauantaina. Nykyään loppiaista vietetään aina tammikuun kuudentena päivänä. Vaikka monissa kodeissa joulu saa kyytiä loppiaisena, päättyy varsinainen joulunaika vanhan perinteen mukaan vasta Nuutinpäivänä eli viikon päästä 13. päivänä. Kirkollisissa toimituksissa loppiaisella on kuitenkin tärkeä asema joulunajan huipentumana.