Intian Delhissä on muinainen Qutb-kompleksi, jonka rakennelmia ja monumentteja ryhdyttiin rakentamaan jo vuonna 1199 eli siis reilut 800 vuotta sitten. Alueen tunnetuin nähtävyys on 73 metriä korkea Qutub-minareetti, joka on maailman korkein punatiilinen minareetti. Alueen toinen kummallisuus on seitsemän metrin korkeuteen kohoava Delhin rautapylväs. Pilari on rakennettu joskus 400-luvulla lähes puhtaasta raudasta, ja se on hämmästyttänyt tutkijoita, koska pylväs näyttäisi olevan ruostumaton. Erään teorian mukaan pilarin ovat rakentaneet, jälleen kerran, ulkoavaruuden muukalaiset, koska paikallisten asukkaiden ei uskota tuolloin kyenneen valmistamaan vuosisatoja ruostumattomana säilynyttä rautaista paalua.

Viimeaikainen tieteellinen analyysi on kuitenkin osoittanut, että tällainen saavutus on hyvinkin voinut olla paikallisten aikaansaannos. Tutkimus on osoittanut myös, miksi pilari ei ruostu. Pylvästä ympäröi ohut kerros rautavetyfosfaattihydraattia, joka estää sitä ruostumasta. Filminohut kerrostuma lienee päätynyt pylvääseen todennäköisesti raudan epäpuhtauksista primitiivisissä uuneissa, joita tuon ajan sepät käyttivät. Muinaisia astronautteja ei työhön tarvittu.