Ihmisoikeudet ovat nykyään usein puheenaiheena. Näin ei ole aina ollut eikä ihmisoikeuksista sovi edelleenkään puhua tietyissä tilanteissa tai paikoissa. Toisinaan tulee mieleen, etteivät ihmisoikeudet ole kovinkaan vanha ajatus, sillä kun katsotaan historiaa taaksepäin, ei tarvitse mennä kovinkaan kauas, kun vastaan tulee mainintoja orjuuttamisesta, diktatuurista, vainosta ja vastaavista ihmisoikeuksia polkevista toimista. Tämän vuoden kansainvälisen Blog Action Day -päivän teemana onkin osuvasti ihmisoikeudet. Teemapäivän tavoitteena on synnyttää blogien kautta maailmanlaajuisesti keskustelua ihmisoikeustilanteesta. Keskustelun puolestaan toivotaan johtavan konkreettisiin toimiin oikeuksien parantamiseksi siellä, missä yhä on parantamisen varaa.

Usein pohjoismaalaisista yhteiskunnista syntyy mielikuva ihmisoikeuksien mallimaina. Ihmisoikeudet ovat käsitteenä kuitenkin hyvin monimutkaisia ja niiden tulkintatavasta riippuen oikeudet ovat joko kunnossa tai sitten niissä on vielä kehittämistä mallimaissakin. Ihanteelliseen tilanteeseen päästään tuskin koskaan, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö oikeuksien parantamisen eteen kannattaisi tehdä työtä. Neuvostoliiton vanhaa tunnuslausetta mukaillen tänään kaikkien maiden blogit liittyvät yhteen ja yrittävät omalta osaltaan parantaa maailmaa. Tämänvuotinen teema poikkeaa viimevuotisesta, vaikka ehdinkin jo vuosi sitten kirjoittaa Blog Action Day -teemapäivän jutun kuluvan vuoden otsikolla. Siksipä tämänkertaisessa otsikossa on tuo puolikas. Ihmiset tekevät virheitä. Minä teen virheitä. Olen siis ihminen.