Tänään on eräiden laskujen mukaan 2007. joulun aatonaatto. Tarkkaa lukua emme tiedä, sillä ajanlasku on vaihdellut vuosisatojen aikana aina sen mukaan, kuka kulloinkin on sattunut pitämään valtaa tai laatinut kalenterin. Ajanlasku katsotaan alkaneen arvioidusta Jeesuksen syntymävuodesta. Tämäkään ei ole varma, koska tuolloin ei ollut yleistä ja yhtäläistä kalenteria, josta olisi voinut katsoa päivämäärän. Syntymävuosi on arvioitu jälkeenpäin ja pitkällisten pohdintojen jälkeen olemme lopulta päätyneet siihen, että tuosta hetkestä olisi nyt kulunut noin 2007 vuotta. Kalentereitakin on muuteltu aikojen saatossa. Milloin mukaan on otettu karkauspäivät, milloin kokonaisia päiviä on kadonnut siirryttäessä yhteiseen aikajärjestelmään. Vasta meidän aikanamme ajanlasku on muuttunut tieteellisen tarkaksi tietokoneiden ja elektroniikan myötä.

Tämän päivän aatonaatto on ollut harmaa ja kostea. Eilisestä auringon pilkahduksesta on jäljellä vain muisto. Vaikka päivä onkin ollut lähes valoton, olemme silti taas matkalla kohti kevättä. Eilinen päivä oli nimittäin talvipäivän seisaus, mikä tarkoittaa pimeintä vuodenaikaa. Tänään onkin valoisa aika piirun verran pitempi. Pimeyttä vahvistaa lumeton etelä. Pääkaupunkiseudulle ei ole satanut vielä kunnolla lunta, ja joidenkin ennusteiden mukaan lumeton jakso saattaa jatkua vielä pitkään. Eräs meteorologi vahvisti haastattelussa, että etelän lauhkea talvi johtuu ilmastonmuutoksesta. Kieltämättä talvet ovat lyhentyneet vuosi vuodelta. Joidenkin mielestä kehitys on vain myönteistä. Ottamalla huomioon luonnonkatastrofit, kuten tulvat ja myrskyt, vaihtuu ääni kellossa. Näillekin luonnonilmiöille löytynee selitys ilmaston lämpiämisestä.