Vuonna 1931 valmistuneen Eduskuntatalon peruskorjaus valmistui parahiksi maamme satavuotisitsenäisyyspäivää silmällä pitäen. Uusklassista monumentalismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Johan Sigfrid Sirén (1889-1961), ja sen peruskivi muurattiin huhtikuussa 1927. Lakkojen, työselkkausten ja muiden ongelmien vuoksi rakennuksen valmistuminen vei viisi vuotta, kun sen alun perin piti valmistua jo vuonna 1929. Nykyinen Eduskuntatalo ei suinkaan ole ensimmäinen suunnitelma Suomen parlamentin toimistotaloksi. Ensimmäinen suunnittelukilpailu Eduskuntatalosta järjestettiin nimittäin vuonna 1908, ja sen voitti Eliel Saarinen (1873-1950) ehdotuksellaan Tähtitorninmäelle. Rakennusta ei tuolloin toteutettu keisarin vastustuksen vuoksi. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin Suomen itsenäistyttyä ja sen voitti vuonna 1924 Sirénin arkkitehtitoimisto ehdotuksellaan Oratoribus eli suomeksi Puhujille.
Rakennuksen viimeisin peruskorjaus käynnistyi kaksi vuotta sitten vuonna 2015 ja valmistui muutama kuukausi sitten. Alusta asti tavoitteena oli, että itsenäisyyden satavuotisjuhlaistunto pidetään peruskorjatussa Eduskuntatalossa. Työmaan valmistuttua ajallaan toteutui samalla asetettu tavoite ja kansanedustajat pääsevät pitämään juhlallisen istuntonsa juhlapäivänämme. Eduskuntatalossa tehtiin parin vuoden aikana melkoiset remontit. Remontinaikaisiin valokuviin voi tutustua eduskunnan Flickr-kuva-albumissa, johon on koottu 152 valokuvaa remontin ajalta ja valmistuneesta peruskorjauksesta. Eduskuntatalo on suomalaisen arkkitehtuurin ja rakennustaiteen taidonnäyte, jota kelpaa esitellä niin vieraille kuin tutuillekin.