Malta - osa 9

Kuudes päivä - lauantai 11.3.

Kuudes matkapäivämme sisälsi kokopäiväretken naapurisaarelle Gozoon. Saarelle mentiin tietysti vesiteitse, joten meidän tuli olla hyvissä ajoin aamulla lauttasatamassa. Aamiaiselle jäi aikaa vain puoli tuntia, ja yritin siinä vauhdissa kerätä lautaselle jotain syötävää. Ongelmaksi muodostuivat kahviautomaatit. Ravintolasalissa oli kolme kahvikonetta, joista vain yksi oli toiminnassa. Sen eteen muodostui tuskastuttavan pitkä jono, jossa seisominen verotti turhaan aamiaiseen varattua aikaa. Henkilökunta sai onneksi kaksi muuta laitetta käyttökuntoon, ja kahvia alkoi jälleen virrata kolmesta pisteestä. Söin kevyesti ja sain ruokailun päätökseen sopivasti ennen bussin lähtöä. Kuljetuksemme odotti hotellin edessä tasan kahdeksalta, ja ajoimme saaren pohjoiskärkeen Cirkewwan lauttasatamaan. Lyhyen odottelun jälkeen pääsimme lautalle, jonne ahtautui lisäksemme jokunen sata muuta kanssamatkustajaa. Ylitys kesti noin vartin, ja taas saimme maata jalkojemme alle. Vastarannalla odottanut bussi vei joukkomme alkajaisiksi Dwejraan, jossa meidän oli tarkoitus ihailla luonnon muovaamaa Azure Window eli Sininen ikkuna -luonnonmuodostelmaa. Pahaksi onneksemme tämä maailmankuulu nähtävyys oli romahtanut vain muutama päivä aiemmin tiistaina raivonneen myrskyn seurauksena. Jäljellä oli vain tynkä luonnonsillasta, jota emme jääneet ällistelemään paria kymmentä minuuttia kauemmaksi.

Sininen ikkuna
Kuva
Matti Mattila

Gozon retkelle oli varattu useita kohteita. Seuraava pysähdyspaikkamme oli saaren pääkaupunki Victoria, jossa vierailimme paikallisessa linnoituksessa. Muureilta oli upeat näköalat joka ilmansuuntaan. Vielä ennen lounastaukoa poikkesimme matkalla jälleen pieneen Fontanan kylään ja sen erääseen käsityöläismyymälään. Kaupassa oli myytävänä koristeellisia pitsitöitä sekä pikkuleipiä ja tilaviinejä. Monia herkkuja sai maistella vapaasti noukkimalla kulhoissa olleita makupaloja. Siinä oli jälleen oiva tilaisuus hankkia itselleen jokin mahatauti, kun sadat turistit sormeilivat maistiaisia epäilemättä likaisin käsin. Käväisin nopeasti tarkistamassa kauppahallin tarjonnan ja totesin, ettei se puhutellut minua. Käytin puolen tunnin pysähdyksen hyväkseni ja kävelin muutaman sadan metrin päässä sijainneelle kylän kirkolle näppäilemään siitä valokuvia. Gozolla riittää kirkkoja. Niitä on joidenkin laskujen mukaan yli viisikymmentä eli vuoden jokaisena viikkona voi käydä eri pyhätössä. Gozon kirkot ovat myös näyttävän näköisiä korkeine torneineen ja kupolikattoineen.

Xlendi
Kuva
Matti Mattila

Gozon kierroksemme viimeinen kohde oli Xlendin pikkuruinen kalastajakylä. Viehättävä kylä oli valokuvauksellinen ja elämänrytmiltään rauhallinen, vaikka rantakatua pitkin virtasi turisteja katkeamattomana nauhana. Xlendissä ei ollut oikein muuta kuin lahdenpoukama, jota ympäröi rantakatu ja sekin oli ravintoloiden täyttämä. Tulimme kylään sopivasti lounasaikaan. Kiertelin ensin rantakylän läpi katsoakseni, missä voisin jäädä pienelle suupalalle. Päätin lopulta jäädä Pirates Gallery -nimiseen rantaravintolaan pitsalle. Tilasin pepperonipitsan ja kuplivaa vettä. Juoma tuotiin pöytään ja menin pesemään käteni. Sillä aikaa kun olin käsienpesulla, toinen tarjoilija oli antanut pöytäni jollekin toiselle seurueelle. Juuri kun olin tulossa takaisin paikalleni parikin tarjoilijaa huuteli minua toisen kanniskellessa juomaani ja lasiani kädessä. Hän osoitti minulle toista pöytää rannan vieressä. Pöytään paistoi aurinko ja se oli vilkkaan kulkuväylän varrella. Valitsemani pöytä sen sijaan oli varjossa ja rauhallisella paikalla. Sanoin tiukkaan sävyyn tarjoilijalle, että en huoli pöytää vaan haluan valitsemani pöydän. Hän pahoitteli, ettei ollut huomannut varaamaani pöytää. Sanoin, että se on sinun ongelmasi, ei minun ongelmani ja että haluan pöytäni takaisin. Se ei enää onnistunut, sillä sen äärellä istuivat jo uudet asiakkaat. Peruutin tilaukseni saman tien ja astelin kadun toisella puolella sijainneeseen Zafiro-ravintolaan päivän kalakeitolle. Pirates Gallery oli oikeastaan loppujen lopuksi melkoinen räkälä, enkä olisi alkuun halunnut lainkaan jäädä sinne. Tarjoilijat toimivat törkeästi antaessaan valitsemani pöydän pois, mutta se vain vahvisti käsitystäni ala-arvoisesta ruokapaikasta.

Julkaistu torstaina 23.3. klo 18:34 avainsanoilla loma ja matkailu.

Edellinen
Malta - osa 8
Seuraava
Malta - osa 10
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä