Malta - osa 6

Neljäs päivä - torstai 9.3.

Neljäs päiväni Maltalla käynnistyi jo totuttuun tapaan eli puoli seitsemän aikoihin. Eilisestä myrkystä oli jäljellä vain muisto ja tulevaa päivää tervehti kirkkaansininen pilvetön taivas ja kaunis auringonpaiste. Välimereltä puhalsi kuitenkin edelleen melko kylmä tuuli eli talvitamineille oli yhä käyttöä. Jotkut urheat yrittivät selvitä kesävaatteissa eli teepaidassa ja sortseissa, mutta paikalliset pukeutuivat talvisaappaisiin ja paksuihin takkeihin. Myssytkään eivät olleet harvinainen näky matkalla. Torstaipäivän retkemme oli aikataulutettu lyhyehköksi. Lähdimme jälleen yhdeksältä, mutta tällä kertaa kiertoajelumme päättyi jo puolilta päivin. Ensimmäinen kohteemme oli San Antonin puutarha, jonka yhteydessä sijaitsi Maltan presidentin virka-asunto. Hieno puutarha on avoinna yleisölle ja siellä voi käyskennellä puiden ja muiden istutusten keskellä. Paikallisella oppaallamme tuntui olevan paljon kerrottavaa puutarhasta, mutta itse en ollut järin kiinnostunut kohteesta ja käytinkin ajan valokuvaamiseen. Kovin pitkään emme tässä maanpäällisessä eedenin tarhassa ehtineet vanheta, kun jo taas olimme kumipyörien päällä bussin kiidättäessä ryhmäämme kohti paikallista Mdina Glass -lasitehdasta. Tehtaanmyymälän yhteydessä paiskittiin töitä kuumien uunien äärellä ja puhallettiin mitä erikoisimpia ja hienompia lasiesineitä. Myymälä olikin pullollaan kaikkea mahdollista lasista tehtyä esineistöä. Jonkun mielestä esineet olivat enemmän rihkamaa kuin käyttötavaroita tai koriste-esineitä. Lasitehtaassa vierailuun oli aikataulutettu samaiset kaksikymmentä minuuttia eli nousimme nopeasti bussiin ja jatkoimme päiväretkeämme kohti brittien vanhaa lentotukikohtaa Ta’Qali Crafts Village -kyläpahasessa.

Lasitehtaassa
Kuva
Matti Mattila

Käytöstä poistetut hangaarit olivat saaneet uuden elämän käsityöläisten verstaina. Lukuisat rakennukset olivat muuttuneet käsityöpajoiksi, joissa myytiin kaikenlaisia käden taitoja vaativia töitä. Enimmäkseen käsityöläiset olivat erikoistuneet koruteollisuuteen. Alueella oli useita koruliikkeitä, joista saattoi ostaa taidokkaita hopeatöitä ja muitakin koruja sekä arvometalleista valmistettuja käyttöesineitä. Koruliikkeet olivat panostaneet enimmäkseen naisten koruihin. Miehille ei ollut tarjolla juuri muuta kuin ne perinteiset solmioneulat, kalvosinnapit, kaulaketjut ja rannekellot. Panin eräässä putiikissa merkille hienot hopeasta valmistetut punaiset kalvosinnapit, joissa kuva-aiheena oli Maltan kahdeksansakarainen risti. Pidin noin 35 euron hintaa kuitenkin kalliina ja jätin sillä erää napit ostamatta. Toisessa kaupassa oli myytävänä hienoja vesivärimaalauksia. Tarkempi tutkiskelu osoitti ne kuitenkin printeiksi, enkä usko kenenkään taiteilijan muutoinkaan myyvän isohkoja maalauksiaan alle kymmenellä eurolla. Tarkalleen ottaen monet käsityöpajat myivät samaa turistirihkamaa, jota olin nähnyt jo pari päivää aiemmin Vallettan keskustan pikkuliikkeissä.

Julkaistu maanantaina 20.3. klo 17:42 avainsanoilla loma ja matkailu.

Edellinen
Malta - osa 5
Seuraava
Malta - osa 7
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä