Malta - osa 3

Ensimmäisen yön hotellissa nukuin kuin tukki. Heräsin sopivasti aamiaiselle, joka oli katettu kellarikerroksen suureen ruokasaliin. Eilisen päivällisen tapaan ryhmällemme oli jälleen varattu omat pöydät lähellä buffettia. Brittien pitkähkö valtakausi näkyy kaikkialla Maltalla, ja niin myös aamiaistarjoilukin sivusi hieman englantilaista aamiaista kuitenkin sillä poikkeuksella, että tarjolla oli vähän vanhemmalle suomalaiselle väelle rakasta ja tärkeää kaurapuuroa. Kuulin joidenkin ryhmämme jäsenten lyöneen vetoa, josko aamiaisella on puuroa, ja hävittyä vetoa harmiteltiin naureskellen. Tarjonta aamiaisbuffetissa oli runsas ja kattava. Tiskeiltä löytyi kaikkea mahdollista pienestä lounaasta makeisiin leivonnaisiin. Ruokien omalaatuinen maku ei aivan ollut mieleeni, mutta maistelemalla vähän kaikkea aloin löytää sellaisia ruoka-aineita, joita seuraavina aamuina tulisin nauttimaan. Aamupalan jälkeen oli päiväretkemme vuoro yhdeksältä. Ennen lähtöä piipahdin hotellin pienessä putiikissa ostamassa kolmen euron adapterin sähköliitäntää varten. Maltalla on brittiläinen sähköpistoke, johon minulla kyllä oli adapteri mukana, mutta jostain syystä sen liitäntä oli niin löysä, etteivät mannermaiset pistokkeeni tahtoneet pysyä sovittimen sisällä. Hotellissa oli maksuton Wi-Fi, joka toimi vain aulatiloissa ja jaettiin kaikkien siellä surffanneiden kesken. Selväähän oli, että ruuhka-aikoina yhteys pätki eikä surffailusta tullut mitään. Kerroksissa oli omat langattomat tukiasemat, mutta niistä olisi joutunut maksamaan erikseen.

Toinen päivä - tiistai 7.3.

Kuva
Matti Mattila

Ensimmäinen retkemme suuntautui historialliseen Vallettan kaupunkiin. Maltalla riittää historiaa vuosituhansien taakse. Saari sijaitsee keskellä Välimerta ja on erinomaisen sijaintinsa vuoksi kiinnostanut eri valloittajakansoja vuosisatojen ajan. Jokainen valloittaja on luonnollisesti jättänyt jälkensä Maltan kirjavaan kulttuuriin, jota voi edelleen tänä päivänä ihailla kaikkialla. Näppäilin valokuvia bussin ikkunan läpi, mutta yllättäen kamerani hajosi kesken kuvaamisen. Linssi jäi jostakin syystä jumiin eikä suostunut palautumaan takaisin kameran sisuksiin. Tämä oli nyt jo toinen kerta, kun Canonin PowerShot S100 -taskukameraani tuli sama vika. Ensimmäisen kerran kamera jumittui heti uutena, jolloin sain sen korjatuksi takuuseen. Kameran hajoaminen matkan ensimmäisen päivän aamuna on jokaisen turistin kauhistus. Onneksi olin varautunut matkaan kolmella kameralla, eikä siinä muu auttanut kuin ryhtyä käyttämään kännykkäkameraa. Uuden älypuhelimeni kamera oli yllättäen rahtusen verran parempi kuin viisi vuotta vanha digikamerani. Myöhemmin kun katsoin puhelinkameran ottamia kuvia, näyttivät ne todella laadukkailta, teräviltä ja värikkäiltä. En tainnut menettää mitään, vaikka pääasiallinen kamerani nyt menikin epäkuntoon.

Säätila Maltalla ja erityisesti pääkaupungissa Vallettassa oli erittäin tuulinen. Taivas oli vetäytynyt osin tumman harmaaksi, mikä enteili tulevaa vesisadetta. Satama-alueella tuuli yltyi jo myrskylukemiin, jouduin toden teolla ponnistelemaan pysyäkseni pystyssä. Kuvaamisesta ei luonnollisestikaan tullut mitään, kun kamera ei tahtonut pysyä hyppysissä hurjassa tuuletuksessa. Kaupunkikierroksemme suuntautui Pyhän Johanneksen katedraaliin. Seisoin ovelle johtavassa jonossa, kun ensimmäiset pisarat putoilivat niskaani. Onneksi pääsin sisätiloihin enkä päässyt kastumaan. Takanani seisseet jonottajat eivät hekään halunneet kastua ja alkoivat työntää jonoa väkisin sisään. Sade ei ollut mitenkään kova eikä kestänyt pitkään, sillä jo vajaan tunnin kuluttua kaupungin yllä paisteli jälleen aurinko.

Julkaistu perjantaina 17.3. klo 17:21 avainsanoilla loma ja matkailu.

Edellinen
Malta - osa 2
Seuraava
Malta - osa 4
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä