Tulevaisuuden ohjelmistotalo - osa 1

Kylpyhuoneen bideesuihku oli alkanut vuotaa. Paikallistin vuotokohdan kahvassa olevaan painikkeeseen, jolla kontrolloidaan veden kulkua. Painiketta painamalla vesi saadaan juoksemaan suihkun kautta ja vapauttamalla painikkeen vesi juoksee taas hanasta. Nyt tämän painikkeen tiiviste oli siis alkanut vuotaa. Tiiviste on ymmärrettävästi kuluva osa, koska painiketta on tarkoituskin käyttää halutessaan ohjata veden juoksua suihkun ja hanan välillä. Nykyaikaiset kylpyhuonekalusteet, kuten hanat ja muut veteen ja viemäröintiin kuuluvat osat, ovat standardoituja komponentteja. Niinpä suihkukahvan vuodonkin voi korjata yksinkertaisesti vaihtamalla koko kahva, sillä se on helposti irrotettavissa letkusta jenkojensa ansiosta. En kuitenkaan alkanut remonttiin, joka olisi edellyttänyt käyntiä rautakaupassa ja uuden kahvan ostamista. Sen sijaan soitin talomme kiinteistösihteerille, joka otti korjaustilaukseni vastaan. Hän puolestaan ilmoitti vuotavasta suihkusta huoltomiehelle, joka sitten seuraavana päivänä kävikin vaihtamassa kahvan. Kaikki oli palannut entiselleen.

Aloin myöhemmin miettiä tapahtunutta ja sitä, miten kaikki tämä onnistui niin vähällä vaivalla. Ratkaisu kysymykseeni löytyy rakennusteollisuuden standardeista ja korkealle standardoiduista komponenteista. Minun ei tarvinnut selittää, minkälainen suihkukahva kylpyhuoneessa oli. Niitä kun periaatteessa on vain yhdellä kierteellä, joten mikä tahansa suihkukahva sopii letkun jatkeeksi. Pohdin myös tapahtuman vaihtoehtoisia toteutustapoja. Mitäpä jos talomme olisikin rakentanut joku sellainen rakennusliike, jolla on aivan omat mitat ja standardit? Enää en olisi voinut vain marssia rautakauppaan ja ostaa ensimmäistä vastaantulevaa suihkukahvaa. Olisin ehkä joutunut soittamaan kyseiseen rakennusliikkeeseen ja hankkimaan varaosan heiltä. Entä jos heillä ei olisikaan ollut suihkukahvoja varaosina? Olisinko joutunut odottamaan, kunnes sellainen valmistetaan minulle? En uskalla edes arvuutella, mitä varaosa olisi maksanut tällä tavalla toimitettuna.

Onneksi rakennusalalla kuitenkin vallitsee standardien luoma yhtenäisyys. Talon rakentaminen on kuin mikä tahansa projekti. Siinä on alku ja loppu, jolloin talo valmistuu ja luovutetaan tilaajalle eli taloyhtiölle. Taloyhtiön osakkaat sitten muuttavat sisään ja alkavat käyttää projektin tuotosta. Kaikki kuluu ajan mittaan ja niin myös talon liikkuvat osatkin. Tässä vaiheessa talo on kuitenkin jo projektihallinnollisesti niin sanotusti ylläpitovaiheessa, koska rakennusprojekti on päättynyt jo aikoja sitten. Tällä alalla ylläpitovaiheesta vastaavat tyypillisesti muut henkilöt kuin rakennusliikkeen työntekijät. Talolla on joko oma talonmies tai ylläpidosta vastaa huoltoyhtiö. Rakennusliikkeellä puolestaan on jo uusia projekteja, eikä se välttämättä edes ehtisikään vastata ylläpidosta.

Julkaistu keskiviikkona 25.4.2007 klo 16:54.

Edellinen
Purukumia kengänpohjassa
Seuraava
Tulevaisuuden ohjelmistotalo - osa 2