Kauppakeskuksia ja julkimoita

Tänään on jälleen ollut tapahtumarikas päivä. Läksin aamupäivällä Kampin linja-autoasemalta eräänlaiselle sightseeing-kiertoajelulle Töölön ja Haagan läpi Kannelmäkeen. Puolen tunnin vaivalloisen ja monien kurvailujen jälkeen bussi pysähtyi viimein Kantelettarentien pysäkille uuden ostosparatiisin eteen. Kauppakeskus Kaari avattiin torstaina Kannelmäessä, ja näin lauantaiaamupäivänä väkeä tungeksi kompleksin sisällä paikoin ruuhkaksi asti. Tunnelma tosin oli tavanomainen ja itse kauppakeskuskin toisti muista kauppakeskuksista tuttua konseptia liikkeineen ja sisustuksineen. Rakennuksesta puuttui omaperäisyys ja ellei olisi tiennyt olevansa nimenomaan Kaaressa, olisi hetken jo voinut luulla käyskentelevänsä Itiksessä tai Forumissa tai Kampissa. Muualla maailmassa kauppakeskukset sentään yrittävät erilaistua ellei myymälöillä niin ainakin arkkitehtuurillaan ja sisustuksellaan. Kaaressa aisti nopean ja halvan rakentamisen ja kuolettavan latteuden. Keskus palvelee varmasti alueen asukkaita, mutta muualta Helsingistä ei sinne kannata mennä muuten kuin hankkimaan rasti kauppakeskustensa keräilykorttiin.

Kuva
Matti Mattila

Kävelin loppujen lopuksi vain jonkun matkaa kauppakeskuksen sisällä enkä saanut kulutettua vierailullani edes puolta tuntia. Palailin takaisin keskustaan samaista bussilinjaa numero 41 käyttäen kierrellen jälleen hiljaisten asutusalueiden läpi ja päätyen viimein taas Kampin bussiasemalle. Kampin kauppakeskuksessa jaettiin ilmaisia jugurttimaistiaisia, ja nappasin siitä jo menomatkalla purkin välipalaksi. Raikas jugurtti maistui kieltämättä maukkaalta ja varmasti sai monet ostamaan sitä seuraavalla kauppareissullaan. Maistiaistarjoilu oli yhä käynnissä puolen päivän aikaan, kun taas kerran porhalsin keskuksen läpi tällä kertaa F8-ravintolaan Stockmannin keskustan tavaratalon kahdeksanteen kerrokseen lounaalle.

Kuva
Matti Mattila

Lauantaipäivän lounaana oli kerrassaan herkullinen Kievin kana. Lounas vei kielen mennessään ja olisin voinut syödä vaikka toisenkin annoksen, ellei vatsa olisi ollut toista mieltä. Tuhti annos täytti tukevasti ja vastakeitetty kahvi kruunasi maittavan lounaan vilkkaassa ja suositussa kattoravintolassa. Päivän ohjelmassa oli vielä käynti Akateemisessa kirjakaupassa. Jorma Ollila istui yhdessä Harri Saukkomaan kanssa Akateemisen kohtaamispaikalla ja signeerasi uutuuskirjaansa Mahdoton menestys (ISBN 978-951-1-18117-0, Otava, 2013). Itse haastattelua ja keskustelua en ehtinyt kuulemaan, mutta asetuin muiden satojen asiakkaiden kanssa mahdottoman pitkän jonon jatkoksi odottamaan kärsivällisesti vuoroani. Jono kiemurteli kirjahyllyjen välissä, ja sain seistä siinä arviolta reilun puolen tunnin ajan, kunnes viimein pääsin itsensä Jorma Ollilan eteen. Aina niin tyylikäs Ollila signeerasi kirjani omistuskirjoituksella ja viereen ilmestyi myös Harri Saukkomaan nimikirjoitus.

Kuva
Matti Mattila

Päivän mittaan tuli kierreltyä useissa kaupoissa mitään kuitenkaan ostamatta. Aika kului yllättävän nopeasti ja jo aikaisin aamulla alkanut shoppailuretkeni päättyi vasta myöhemmin iltapäivällä. Pitkän päivän päätteeksi ostokassiin oli kertynyt ainoastaan entisten työkavereitteni Jorkan ja Hatsan uutuuskirja ja nippu lämpimiä sukkia näin syyskylmien varalle. Mutta kukapa nyt näin kauniina aurinkoisena syyspäivänä olisi enempää aikaa kuluttanut ostoskeskusten keinovalaistuksessa, kun kaupungin kirpeässä syyssäässä saattoi taas ulkoilla kuivin jaloin.

Julkaistu lauantaina 19.10.2013 klo 16:06 avainsanoilla kirjallisuus, kirjat, ravintolat, ruoka ja shoppailu.

Edellinen
Koskenlaskija - osa 185
Seuraava
Rakennemuutoksia odotellessa