Plagiaatti Italiasta

Noin sataneljäkymmentä vuotta sitten vuonna 1880 Vesuvius-vuorelle Italiassa valmistui ensimmäinen köysirata. Saavutusta juhlistettiin kaiken juhlahumun lisäksi erityisesti avajaistilaisuuteen tehdyllä musiikilla, jonka sävelsi maamiehensä Luigi Denza (1846-1922). Sanat rallatukseen kirjoitti toimittaja ja runoilija Peppino Turco (1846-1903), joka ilmeisesti kieli poskessa sai houkuteltua Denzan säveltämään musiikin sanoitukselleen. Näin syntyi sittemmin ikivihreäksi ja maailmankuuluksi lauluksi muotoutunut Funiculì, Funiculà -teos. Laulu esitettiin ensi kerran vuotuisella Piedigrottan festivaalilla samana vuonna, ja se saavutti välittömästi suuren suosion. Laulun suosiosta kertoo myös nuottien valtava myyntimäärä. Pelkästään ensimmäisen vuoden aikana nuotteja myytiin yli miljoona kopiota.

Richard Strauss

Kuusi vuotta myöhemmin eli vuonna 1886 saksalainen säveltäjä Richard Strauss (1864-1949) oli kiertueella Italiassa. Hän sattui tuolloin kuulemaan Funiculì, Funiculà -laulun, joka yhä oli erittäin suosittu ja sitä laulettiin kaikkialla. Strauss, joka tuolloin oli 22-vuotias, erehtyi luulemaan laulua italialaiseksi kansanlauluksi ja niinpä hän tahattomasti plagioi musiikin omaan sinfoniseen runoonsa Aus Italien (op. 16). Italian kiertue inspiroi Straussia sävellystyöhön jo matkan aikana samana kesänä, joskin teos valmistui Münchenissä saman vuoden syyskuussa. Neliosaisen sinfonisen fantasian neljäs osa on nimeltään Neapolitanisches Volksleben, ja se muistuttaa monilta osiltaan erehdyttävästi Denzan suosittua laulua. Saatuaan tietää laulunsa kopioinnista Denza haastoi Straussin oikeuteen ja voitti jutun pakottaen saksalaissäveltäjän maksamaan hänelle rojaltikorvauksia.

Richard Strauss ei suinkaan ollut ainoa laulun plagioinut säveltäjä. Venäläissäveltäjä Nikolai Rimski-Korsakov (1844-1908) luuli niin ikään laulua kansansävelmäksi ja käytti sitä vuonna 1907 valmistuneessa sävellyksessään Neapolitanskaya pesenka (Napolilainen laulu). Muutama sata vuotta sitten säveltäjät eivät kunnioittaneet tekijänoikeuksia samaan tapaan kuin nykyään. Toisten sävellystöistä lainattiin musiikkia surutta omiin teoksiin. Kopiointi ei toisaalta ole vierasta meidän aikanammekaan. Silloin tällöin esiin putkahtaa väitteitä plagioinnista ja miksipä ei ilmestyisi, sillä markkinoilla on aina vain enemmän ja enemmän musiikkia eikä yhteentörmäyksiltä voi välttyä. Mitä sitten tapahtui Vesuviuksen köysiradalle? Funikulaari tuhoutui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 1944.

Julkaistu tiistaina 11.12.2018 klo 18:17 Musiikki-luokassa avainsanoilla historia ja musiikki.

Edellinen
Jadetanssi - osa 314
Seuraava
Bohemian Rhapsody -elokuva
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä